Maissia pelottaa, Antti lohduttaa.
Vuosi vaihtui uuteen ja sain vihdoinkin lunta ja pakkasta! On niin mahtavaa, ettei tarvitse pestä rapaisia tassuja ja imuroida silti joka päivä hiekkaa lattioilta. Kai tammikuussa voi jo olettaakin olevan talvista?
Paukkuarka Maissi selvisi vuoden vaihteen räiskeestä hyvin. Kaupungissa asuessa jouduin hakemaan sille rauhoittavia. Pommien räjäyttely kesti aina viikon ja aattoiltana koiran hermot olivat jo aivan riekaleina. Täällä maalla naapurit tulittavat vain sallittuna aikana ja sen Maissin hermot vielä kestävät. Käytin koko jengin päivällä lenkillä ja pihapissalla vielä klo 17. Sen jälkeen ne jaksoivatkin pidättää siihen saakka, kun tulitus oli päättynyt. Paitsi Papu, joka tietenkin halusi pihalle juuri pahimman räiskeen aikaan. Eikä välittänyt pommeista tuon taivaallista. Polkkakaan ei reagoi onneksi millään tavalla, mutta oli varmuuden vuoksi sisällä koko pommituksen ajan.
Maissin hermostuminen näkyi vain siinä, että se halusi tulla syliin istumaan kuullessaan ekat pamaukset. Siinä se istui sitten jokusen tunnin, kunnes päätti mennä nukkumaan. Ei siis todellakaan mitään siihen entiseen hermostuneeseen ramppaamiseen verrattuna.
Paukkuarka Maissi selvisi vuoden vaihteen räiskeestä hyvin. Kaupungissa asuessa jouduin hakemaan sille rauhoittavia. Pommien räjäyttely kesti aina viikon ja aattoiltana koiran hermot olivat jo aivan riekaleina. Täällä maalla naapurit tulittavat vain sallittuna aikana ja sen Maissin hermot vielä kestävät. Käytin koko jengin päivällä lenkillä ja pihapissalla vielä klo 17. Sen jälkeen ne jaksoivatkin pidättää siihen saakka, kun tulitus oli päättynyt. Paitsi Papu, joka tietenkin halusi pihalle juuri pahimman räiskeen aikaan. Eikä välittänyt pommeista tuon taivaallista. Polkkakaan ei reagoi onneksi millään tavalla, mutta oli varmuuden vuoksi sisällä koko pommituksen ajan.
Maissin hermostuminen näkyi vain siinä, että se halusi tulla syliin istumaan kuullessaan ekat pamaukset. Siinä se istui sitten jokusen tunnin, kunnes päätti mennä nukkumaan. Ei siis todellakaan mitään siihen entiseen hermostuneeseen ramppaamiseen verrattuna.
Uuden vuoden päivänä Suvi tuli noutamaan meidän laiskiaiset kunnon lenkille. Aurinko paistoi ja pakkasta oli juuri sopivasti. Polkka-reppana paleli, kun dorka omistaja ei ollut älynnyt laittaa sille kunnollista talvitakkia, vaan jonkun ankean syystakin. Järkyttävä -5 asteen pakkanen sai myös apinan käymään kakalla hankalassa asennossa yksi tassu ilmassa. Näin äkkiäkö se oikea talvi pääsi meiltä unohtumaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti