Näihin ei niinku saanu koskea.
Istutin sunnuntaina hentoisia tuoksuherneen taimia laakeaan ulkoruukkuun. En tiedä mitä ajattelin (ehkä puutarhaoppaan neuvoja?) kun laitoin jokaisen taimen alle puoli kourallista kanankakkaa. Lopputuloksena oli Polkan mielestä aivan mahtavan ihanalle tuoksuva sammiollinen syöntikelpoista kakkaa. Onneksi mies keksi verkottaa istutuksen. Meidän piha on kyllä niin selkeää Viherpiha-ainesta!
Polkka on elänyt viime viikkoina teemaan sopivalla kaikki paskaks vaan -asenteella. Mikään koiranlelu ei kestä ehjänä varttia pidempää! Pehmot purraan hajalle viidessä minuutissa ja vinkulelut kymmenessä. Näyttelystä ostetulta sika-vingulta irtosi pää ja eilen Terrasta tuliaiseksi saatu maissi halkesi raivokkaan leikin päätteeksi. Olisi kivaa pitää koiralla leluja, mutta ainakaan tällä hetkellä mikään ei kestä minkään vertaa.
Paitsi että alkuperäinen råtta on edelleen olemassa! Polkka sai sen viime syksynä meille muuttaessaan ja on käsitellyt råttaa oikein silkkihansikkain (termi kuulostaa hullulta yhdistettynä apinaan...). Råtta on uinut monessa pissalammikossa, mutta pesukonereissun jälkeen se on aina päässyt takaisin leikkeihin. Tosin viime viikolla råtalta poistettiin häntä. Siististi, yhtään repimättä. Häntä oli vain irti ja råtan vieressä kun tulin töistä kotiin. Ehkä Polkka tähtää isona kirurgiksi?
Rikotuista leluista suivaantuneena sijoitin kaikki jäljelle jääneet lelut ulos. Siellä Polkka edes juoksee lelu suussa, eikä vaan räjäytä kaikkea paskaksi mahdollisimman nopeasti.