Viikko täynnä!

Polkka nukkui tänään lauantain kunniaksi puoli yhteentoista asti! Tai jos oli hereillä, niin puuhaili aitauksessa omiaan. Nukkumaanmenokin viivästyi eilen puoli kahteen, koska tulin töistä vasta puolen yön jälkeen.

Olimme päivällä sänkipellolla koko lauma. Polkka laukkasi reippaasti mäykkyjen perässä. Suurimmaksi osaksi peltoilu on kuitenkin varsin hidasta etenemistä, sillä mäykyt aktivoivat itseään etsimällä myyriä. Minä ja Polkka treenailimme sillä välin luoksetuloa. Polkka pitää tosi hienosti huolen siitä, että pysyy muun jengin mukana. Sen motoriikka on kehittynyt viikon aikana tosi paljon. Piha-aitauksen sisällä on kallio, jossa se tykkää kiipeillä. Kiipeily sujuu nyt aivan eri tavalla kuin vaikka viime sunnuntaina.


Varasin eilen Polkalle ekan rokotusajan ja hain tänään apteekista matolääkkeet. Madotankin koko lauman (ihmisiä lukuun ottamatta) samalla kertaa. Samalla reissulla ostettiin myös 15 kg säkki penturuokaa. Otin vihdoinkin Nutron keräilykortin, nyt se varmaan jopa kannattaa! Tähän saakka mäykyillä on mennyt nappulaa 2 x 15 kg vuodessa, mutta Polkan ruokailutahdilla nappulankulutukseen on luvassa melkoinen piikki.

Seitsemäs päivä

Aamu käynnistyi melkoisella yllätyksellä: Maissi alkoi painia Polkan kanssa aamulenkin jälkeen! Ihan sellaista oikeaa leikkimistä, juoksivat rallia ympäri keittiötä ja painivat. Olin pudottaa silmät päästäni! Pasi kyllä sanoi eilen töistä tullessani, että koirat yrittivät vähän leikkiä mutta en oikein uskonut. Myöhemmin aamulla Papu hyppäsi nojatuolissa nukkuvan Polkan viereen. Mummokoira hämmästyi selvästi tuolissa nukkujasta, mutta hetken mietittyään päätti käydä viereen. En olisi todellakaan uskonut, että mäykyt sopeutuvat uuteen tulokkaaseen näin nopeasti.

Menin taas töihin vasta iltapäivällä, eli pystyin käyttämään hyödyksi aurinkoisen syysaamun. Menin Polkan kanssa pellolle ja annoin sen kävellä perässäni. Tällä kertaa oikaisimme takaisin pihaan pienen metsikön kautta. Luin joskus jonkun koiragurun teorian siitä, että pentu oppii pysymään tuolla tavoin lähellä ihmistä. Eli se laitetaan ihan pienenä metsässä maahan ja lähdetään kävelemään hiljalleen eteenpäin. Pikkupennulle on luontaista seurata ihmistä ja näin koira oppii pysyttelemään matkassa mukana. Tiedä teorian todenperäisyyttä, mutta ainakin molemmille mäykyille olen tehnyt noin ja niitä voi hyvin juoksuttaa irrallaan.

Kuudes päivä

Aamuherätys tapahtui puoli tuntia ennen herätyskelloa kiljukaulan, eli Polkan toimesta. Emme reagoineet huutoon mitenkään ja se loppui viiden-kymmenen minuutin kuluessa. Eiköhän se ole penskan hyvä oppia, ettei kiljumalla saavuteta mitään?

Menin töihin vasta puoleen päivään, eli aamulla oli hyvää aikaa touhuta koirien kanssa. Kävin koko jengin kanssa aamukävelyllä postilaatikolla. Ensimmäistä kertaa piha-aitauksesta poistunut Polkka kipitti reippaasti joukon jatkona. Kävin sen kanssa vielä vähän sänkipellolla ihmettelemässä ennen töihin lähtöä. Kaikesta uudesta ilmeisen väsähtänyt pieni afrikkalainen kävi kiltisti aitaukseensa nukkumaan kun lähdin töihin.

Tänään kirjattiin pennun ensimmäinen ilkivalta. Maissin lainaama karvalakkipeti oli laitettu päivän aikana kappaleiksi. Tai siis on se edelleen suht käyttökelpoinen, mutta superloneista on puolet poistettu. Tästä lähtien pieni afrikkalainen nukkuu siis yksinkertaisella peitolla kunnes järkiintyy hieman. Tosin rhodeyhdistyksen keskustelupalstan tuhoaihetta lukiessa yksi vaivainen koiranpeti ei tunnu missään.


Blogin asetuksissa oli vahingossa määritys, että vain blogspotiin rekkautuneet voivat kommentoida. Poistin sen, eli nyt kommentteja voi kirjoittaa myös rekisteröitymättä.

Viides päivä

Polkka jäi eilen illalla nukkumaan omaan aitaukseensa ja nukkui aamuherätykseen asti päästämättä pihaustakaan. Minä pääsin siis muuttamaan takaisin makuuhuoneeseen. Jos tämä kävi näin helposti, niin aivan mahtavan hienoa! Töihin lähtiessä se jäi aitaukseensa tyhjentämään Kongia, samoin illalla kun lähdin mäykkyjen kanssa lenkille.

Koirilla menee edelleen tosi hyvin keskenään. Maissi on kiinnostunut pennusta ja asettuu aina makaamaan sen lähelle. Papu puolestaan nukkuu vakiopaikallaan keittiön puusohvalla patterin edessä. Koiria ruokkiessa sattui hauska juttu. Nälkäinen Polkka kirkuu ja hyppii tiskipöytää vasten ruokaa odottaessaan. Kielsin sitä monta kertaa riekkumasta, ilman sen kummempaa tulosta. Lopulta vieressä istunut Maissi ärähti pennulle. Mitä tekee pentu? Istuu loppuajan kiltisti aloillaan. Kiitos vain kasvatusavusta Maissi!

Pentu on saanut vähän kaikenlaista syömistä tällä viikolla ja maha on kestänyt kaikkea. Possunkorva osoittautui parhaaksi herkuksi, samoin sellaisen pienet lihalle tuoksuvat herkkupalat. Luoksetuloon on tullut hurjasti vauhtia niiden avulla. Tänään Polkka sai keskimmäiseksi ateriakseen yrjölänpuuroa ja jauhelihaa. Mäykkyjen tavoin haluan ruokkia sitäkin osaksi muulla kuin nappulalla. Toki ruokinta on tarkempaa kasvavalla isokokoisella pennulla kuin aikuisilla pikkukoirilla.

Mika ja Marika kävivät illalla kylässä ja katsomassa pentua. Vieraita otetaankin nyt mielellään vastaan, että Polkka tottuu kyläilijöihin ja monenlaiseen menoon. Kahvia, teetä ja satunnaisia tarjoiluita siis luvassa tänne korpikuusen alle vaivautuville.

Kuka sanoi, että koirien kuvaaminen on helppoa?

Neljäs päivä

Minä nukuin viime yön sohvalla olohuoneessa ja Polkka tyytyväisenä mäykyiltä varastetussa karvalakissa (lue: sellainen ovaalinmallinen teddykankainen kissanpeti) omassa aitauksessaan. Ensi yöksi aion kyllä muuttaa takaisin omaan sänkyyn. Täytyy hakea eläinkaupasta Maissille uusi peti, koska kyseiset rumat ja kulahtaneet pedit ovat myös mäykkyjen suosiossa.

Jani jäi vielä täksi päiväksi meille maalaislomalle ja lähti muutama tunti ennen kuin tulin töistä. Kotiin palatessani oli ihan hiljaista ja Polkka näytti juuri heränneeltä. Ulkoiltiin kaikki neljä yhdessä pihalla, mutta sää oli ihan järkyttävän kylmä. Ruokin nälkää kirkuvan Polkan ja jätin sen aitaukseensa askartelemaan tonnikalalla täytetyn Kongin kanssa (pitäisi jonkun sortin nobel myöntää tuonkin tuotteen keksijälle) siksi aikaa kun käytiin mäykkyjen kanssa lenkillä.


Tähän saakka varsin rauhalliselta vaikuttanut pentu alkaa muuttua selvästi villimmäksi kotiutuessaan. Mäykyt suhtautuvat edelleen kärsivällisesti uuteen tulokkaaseen. Tänäänkin Maissilla olisi ollut muutamaan otteeseen hyvä syy murista törkeästi käyttäytyvälle pikku hyppelijälle, mutta se vain tyytyi kääntämään päänsä pois.

Leikkasin illalla Polkan kynnet ensimmäistä kertaa. Homma sujui kuin vanhalta tekijältä. Siinä se vaan köllötti selällään ja antoi leikata.

Kolmas päivä

Arvottiin eilen illalla olohuoneen lattialla nukkuja ja vuoro osui ensimmäisenä heräävälle Pasille. Polkka nukkui taas koko yön kiltisti ja suurimman osan yöstä omalla pedillään. Ehkä meillä on siis toivoa päästä vielä ihmisten kesken samaan sänkyyn, heh. Pentu söi aamuruokansa hirveällä tohinalla ja hoiti molemmat asiat hienosti ulos. Loppuaamun se tyytyi kirkumaan suoraa huutoa koiraportin takana olleille mäykyille.

Ulvominen kävi hermoille niin pahasti, että päätin kokeilla yhteiseloa heti aamutuimaan. Polkka rauhoittui heti päästyään samalle puolelle mäykkyjen kanssa. Aamu sujui rauhallisesti, pentu ei kiusannut mäykkyjä, eivätkä nämä kokeneet tarvetta murista sille.

Eilen kyläilemään ilmestynyt ystävämme Jani (tuli omien sanojensa mukaan maaseudun rauhaan, mutta kyllä täältä on näinä päivinä rauha kaukana...) lupautui jäämään koirien kanssa päiväksi. Polkka oli yksin pari tuntia keskellä päivää ja oli pitänyt melkoista mekkalaa, kakannut aitaukseensa ja tallustellut tuotoksissaan. Tuloksena melko absurdia taidetta. Onni on omakotitalo, jos naapurista kuuluisi samanlainen kirkuminen ja ulvonta kuin meiltä tänään ollessani suihkussa, soittaisin varmasti poliisit.

Ilta sujui rauhallisesti ja koirat näyttävät tulevan juttuun oikein hyvin. Maissi murahtaa vain jos pentu ahdistaa sen nurkkaan ja käy härnäämään. Ja silloinhan saakin murahtaa. Toisaalta Polkka on tähän saakka ollut tosi fiksusti, eikä juuri kerjää verta nenästään.

Illalla Polkka sai elämänsä ensimmäisen (?) possunkorvan ja voi sitä riemua! Annoin sen tosin syödä vain vajaan puolikkaan korvasta, koska en edes halua miettiä millaista olisi mahatautisen penskan kanssa...

Toinen päivä

Polkka heräsi ensimmäiseen aamuun uudessa kodissaan noin kahdeksan tunnin yöunien jälkeen. Koira nukkui hyvin, mutta omistaja oli jumissa väisteltyään pienen koiran liikkeitä koko yön. Jospa muutaman patjalla vietetyn yön jälkeen pentu suostuisi jo nukkumaan aitauksessaan? Koko yö oli mennyt sisäsiistinä ja molemmat asiat onnistuivat ulos. Aamuaurinkoinen piha ei tuntunut muutenkaan enää yhtään huonolta idealta.


Koirannappulasatsin jälkeen otettiin vähän lepoa ja suunnattiin pihalle leikkimään. Aidattu piha on niin mahtava koiranpennun kanssa! Kaksi edellistä koiraa kerrostalossa sisäsiistiksi opettaneena sitä osaa todellakin arvostaa. Polkka sai päällensä Maissi-mäyräkoiran sadetakin (ihan sopiva!) ja ulkoili takitettuna tosi reippaasti. Mukaan seuraan liittyivät Papu ja Maissi ja koirien yhteiselo sujui paremmin kuin kukaan uskalsi toivoa. Epäsosiaalisena tunnettu Maissi yritti jopa vähän leikittää pentua! Onnistuneen ulkoilun jälkeen vetäydyttiin hyvillä mielin sisälle nukkumaan.



Polkalla on sisäsiisteyden alkeet jo hyvin hallussa. Isommat hädät onnistuivat koko päivän ajan pihalle ja ne pissat mitä teki sisälle, niin kaikki osuivat paperille. Ainoa ongelma pennun kanssa on ääni -se protestoi isoon ääneen yksin aitaukseensa jäämistä. Se suorastaan ulvoo! Onneksi aitaukseen jääminenkin helpottui iltaa kohden, ehkä ulkona keikkumisella oli sen verran tehokas väsyttävä vaikutus.

Ensimmäinen päivä

Polkka kymmenen viikkoa muutti eilen uuteen kotiin. Pieni koira lähti luottavaisin mielin vieraiden ihmisten matkaan ja istui tunnin mittaisen kotimatkan aivan hiljaa pahvilaatikossaan maisemia katsellen. Koiranpennun rauhallisuus oli suorastaa liikuttavaa.

Hullut ihmiset yrittivät pissattaa pientä afrikkalaista ulos, mutta siihen se ei sentään suostunut. Evääksi saadut koirannappulat (mäyräkoiria ruokkineen emännän mielestä hurja satsi!) katosivat muutamassa sekunnissa parempiin suihin, minkä jälkeen pentu pissasi hirveän lammikon paperille. Mäyräkoira Papu kävi tekemässä tuttavuutta ja suhtautui penskaan välinpitämättömästi. Ei-niin-helposti-lähestyttävä mäyräkoira Maissi tyytyi murisemaan koiraportin takaa. Tutustumisharjoitukset jatkukoon huomenna ulkona.

Ihmisten käydessä saunassa julmasti pentuaitaukseen hyljätty Polkka haukkui ja ulvoi täyttä kurkkua. Miten voi koiranpennusta lähteä sellainen ääni? Pentu kuitenkin rauhoittui heti, kun sai ihmisiä näköpiiriin.

Ensimmäisen yönsä Polkka nukkui olohuoneen lattialla patjalla emännän vieressä. Tähän on näemmä tultu: mies nukkuu parisängyssä makuuhuoneessa, mäyräkoirat toisessa samanlaisessa kaksin ja minä koiranpennun kanssa lattialla. Kaikista muutoksista väsynyt Polkka nukahti oitis ja nukkui puoli kymmeneen asti aamulla.