7.1.2010

Apina kouluttautuu


Polkan pentukurssi loppui tiistaina. Apina ei varsinaisesti laittanut parastaan viimeisellä koulutuskerralla. Koska pakkasta oli noin 20 astetta, olisi Polkka valinnut oman tuolinsa hallille lähdön sijaan. Oltiinhan sitä herranjestas käyty jo lenkilläkin! Kun apina hoksasti että tässä ollaan ihan oikeasti lähdössä, yritti se vielä piiloutua pihapöydän alle. Ja kyllä, auton sisätilalämmitin oli huutanut töistä tulon jälkeen ihan vain että Polkalla olisi lämmin matkustaa.

Motivaatio oli vähän hukassa hallillakin. Polkka venkoili sivulletulossa. Oma vika, olen tainnut junnata suoraan istumisen kanssa. Unohdamme koko homman hetkeksi ja palaamme hyvillä makupaloilla ja lyhyillä harjoituksilla.

Viimeisen kerran kohokohta oli agilityeste putken kokeileminen. Ongelma ei ollut siinä etteikö Polkka olisi mennyt putkeen. Mutta se ei tullut sieltä ulos! Aiemmilla koirilla oli ollut vaikeuksia juosta putken läpi ja niiden omistajat olivat viskelleet koko putken täyteen makupaloja. Polkka söi kaiken ja käveli sen jälkeen rauhallisesti ulos. Toisella kierroksella sama juttu ja apina suorastaan kiljui innosta päästessään täydelliseen herkkuputkeen. Onneksi koulutusohjaaja taikoi jostain juustoa putken ulostuloon. Polkalle meni heti jakeluun, että parhaat makupalat ovat kuitenkin putken ulkopuolella.

Viimeisen koulutuskerran paras uutinen oli, että minut on hyväksytty paikallisen koirakerhon jäseneksi. Koulutuksiin (pentukurssia lukuun ottamatta) kun ei pääse ellei ole jäsen ja uusia jäseniä ei kuulemma hyväksytä jos koulutuspaikoista on kovasti pulaa. En tosin tiedä missasimmeko kevään ryhmät, niihin on taidettu jo valita osallistujat.

Seuraavana päivänä matkasimme Päivin järjestämään pentukoulutukseen. Paikalla olivat Ego-veli ja kaksikkoa aavistuksen vanhempi Milow. Pakkasta oli sama parikymmentä ja olimme ulkona. Polkka tarkeni Egon lainaamissa talvikamppeissa pakkaseen nähden tosi mainiosti. Kontaktikävely ja luoksetulo menivät hyvin. Lisäksi kokeilimme ruutuun menoa ja makkararinkiä. Jälkimmäisestä Polkka oli ihan ihmeissään. Ehkä lamppu syttyi pienessä päässä kuitenkin lopuksi. Parasta apinan mielestä oli kuitenkin porukalla tehty metsälenkki. Vaikka Ego-veljeltä tulikin muutamat lumipesut.

Ei kommentteja: