Vähän velmu ilme.Päätin ryhdistäytyä ja alkaa opettaa Polkkaa noutamaan. Taustatietona sen verran, etten ole koskaan onnistunut opettamaan koiraa noutamaan. Ensimmäistä koiraani, Netta-dalmatialaista ei noutokapula kiinnostanut. Paikallisen koirakerhon treeneissä neuvottiin opettamaan nouto laittamalla kapula koiran suuhun ja puristamalla samaan aikaan korvasta. Kun kapula pysyy suussa niin puristus lakkaa ja päin vastoin. Kerran treenailun jälkeen koira ei halunnut nähdäkään kapulaa. Sen jälkeen minua neuvottiin liottamaan kapulaa lihaliemessä. Ei toiminut sittenkään. Elettiin 90-luvun alkua ja olin yläasteikäinen. Onneksi koulutusmenetelmät ovat vähän kehittyneet siitä!
Patalaiskaa Linda-airista ei olisi voinut vähempää kiinnostaa mikään treenaamiseen liittyvä. Tosin paikkamakuussa se pysyi vaikka tunnin ja edes palveluskoiratyyliin samaan aikaan ampuminen ei saanut sen silmiä aukeamaan, Linda bravuuri kun oli ottaa paikkamakuun aikana torkut.
Mäykyistä ei sen enempää tässä yhteydessä. Papu sai aikanaan kasaan alokasluokan ykköset, mutta omistajalta loppu sen jälkeen tsemppi. Eikä vähiten siksi, ettei suu auennut minkään vertaa noutokapulan kanssa.
Nytpä onkin siis oiva sauma opettaa Polkka noutamaan! Ihan kauheasti en sattuneista syistä luota omaan osaamiseen tässä asiassa, mutta onneksi neuvoja on saatavilla. Ikävä kyllä menin viime kesänä tottistreeneissä siihen halpaan, että kokeilin opettaa kapulan pitämistä pakolla. Suu auki, kapula suuhun, irti-käsky ja kehut. Ei toiminut. Suu puristettiin tiukasti kiinni.
Vaihdettiin kapula kevyeen muoviseen ja opetellaan sen ottamista ihan vaan ilon kautta. Päivi teki vähän pohjatreeniä syksyllä kun Polkka oli hoidossa ja nyt pitäisi vihdoin jatkaa harjoituksia. Tähän saakka ongelma on ollut se, ettei Polkka kestä ruoalla palkkaamista kapulan yhteydessä. Sen mielestä kapulaa ei kannata ottaa suuhun jos lähistöllä on ruokaa, koska silloin ei välttämättä ennätä tarpeeksi nopeasti ruoan kimppuun. Ja ruoka nyt vaan motivoi ahnetta afrikkalaista eniten.
Olen tehnyt sen kanssa tällä viikolla ihan yksinkertaista treeniä niin, että toisessa kädessä ja kapula ja toisessa kuivanappuloita. Tarjoan kapulaa ja kun koira poimii kapulan suuhunsa, se saa nappulan palkaksi. Toimii! Nappulat eivät ole niin suurta herkkua, että kuppi menisi niistä nurin mutta toisaalta ne ovat kuitenkin pelkkää kehua parempi palkka. Kaksi viiden kerran sarjaa ihan vaan kapulaan tarttumista ja homma ohi.
Lopputuloksena Polkka ottaa innokkaasti kapulan minun kädestäni. Nyt vaan toistoja ja lisätään hiljalleen suussapitoajalle pituutta. Ehkä tämä tästä - olisi se kai jo aika, viides koira kuitenkin menossa!
Patalaiskaa Linda-airista ei olisi voinut vähempää kiinnostaa mikään treenaamiseen liittyvä. Tosin paikkamakuussa se pysyi vaikka tunnin ja edes palveluskoiratyyliin samaan aikaan ampuminen ei saanut sen silmiä aukeamaan, Linda bravuuri kun oli ottaa paikkamakuun aikana torkut.
Mäykyistä ei sen enempää tässä yhteydessä. Papu sai aikanaan kasaan alokasluokan ykköset, mutta omistajalta loppu sen jälkeen tsemppi. Eikä vähiten siksi, ettei suu auennut minkään vertaa noutokapulan kanssa.
Nytpä onkin siis oiva sauma opettaa Polkka noutamaan! Ihan kauheasti en sattuneista syistä luota omaan osaamiseen tässä asiassa, mutta onneksi neuvoja on saatavilla. Ikävä kyllä menin viime kesänä tottistreeneissä siihen halpaan, että kokeilin opettaa kapulan pitämistä pakolla. Suu auki, kapula suuhun, irti-käsky ja kehut. Ei toiminut. Suu puristettiin tiukasti kiinni.
Vaihdettiin kapula kevyeen muoviseen ja opetellaan sen ottamista ihan vaan ilon kautta. Päivi teki vähän pohjatreeniä syksyllä kun Polkka oli hoidossa ja nyt pitäisi vihdoin jatkaa harjoituksia. Tähän saakka ongelma on ollut se, ettei Polkka kestä ruoalla palkkaamista kapulan yhteydessä. Sen mielestä kapulaa ei kannata ottaa suuhun jos lähistöllä on ruokaa, koska silloin ei välttämättä ennätä tarpeeksi nopeasti ruoan kimppuun. Ja ruoka nyt vaan motivoi ahnetta afrikkalaista eniten.
Olen tehnyt sen kanssa tällä viikolla ihan yksinkertaista treeniä niin, että toisessa kädessä ja kapula ja toisessa kuivanappuloita. Tarjoan kapulaa ja kun koira poimii kapulan suuhunsa, se saa nappulan palkaksi. Toimii! Nappulat eivät ole niin suurta herkkua, että kuppi menisi niistä nurin mutta toisaalta ne ovat kuitenkin pelkkää kehua parempi palkka. Kaksi viiden kerran sarjaa ihan vaan kapulaan tarttumista ja homma ohi.
Lopputuloksena Polkka ottaa innokkaasti kapulan minun kädestäni. Nyt vaan toistoja ja lisätään hiljalleen suussapitoajalle pituutta. Ehkä tämä tästä - olisi se kai jo aika, viides koira kuitenkin menossa!
3 kommenttia:
Ja, jos mummoonsa ja äitiinsä tulee, niin se on hetkessä noutohullu!! Ja sitten voitkin tehdä siitä oman pikkuapurin, niin kuin Muscasta, joka nykyisinpoimii jo lattialle pudonneet tavarat ilman käskyä. :)
Polkka poimii lattialta villasukat ja kiikuttaa ne onnellisena mulle. Toivottavasti into tarttuu myös noihin kovempiin esineisiin :)
Siitä se lähtee! Toi korvanipistystaktiikka oli aika... hurja. :O
Ihana ahne Polkka - onhan se nyt järjellä ajateltuna ihan hirveetä pitää jotain pulikkaa suussa jos lähistöllä on syötävääkin. Me voitaisiin ottaa ripaus tuosta ahneudesta, Borikselle sitä ei ole ihan noissa määrin suotu.
Lähetä kommentti