Hiekkakuopalla

Tiedättekö sanonnan "juosta peräsuoli pitkällä"?

Käytiin lauantaina hiekkakuopalla koko bändin voimin. En uskalla pitää Polkkaa nyt juoksun aikaan irti, mutta hiekkakuopalla on sen verran hyvä näkyvyys että tein poikkeuksen. Ja kyllä punainen paholainen juoksikin! Laskin, ettei se ollut juossut viikkoon irti. Kielsin nimittäin vanhempiani päästämästä Polkkaa vapaaksi hoidossa ollessaan, koska heidän lähistöllä ei oikein ole tarpeeksi turvallista irtijuoksutuspaikkaa. Akut oli siis ladattu aivan tappiin asti...

Polkka on kyllä kiva irtipidettävä, se juoksee kunnon spurtteja mutta tulee takaisin samalla innolla. Yleensä vielä ihan kutsumatta, se haluaa kuitenkin pitää huolen siitä että pysyttelee minun lähistöllä. Toisin on mäykkyjen laita, niitä juoksuttaessa saa todellakin olla itse se, joka kyttää että pysytään tallessa koko porukka. Vaikka Polkallakin on jonkun verran riistaviettiä, ei se ole mitään mäykkyihin verrattuna.

Mummo ottaa pienet laukat kevään kunniaksi.

Papu on herännyt talviuniltaan ja alkanut lenkkeillä meidän muiden kanssa. Tosin mummelilla on omat vaatimuksensa: remmilenkille se ei halua lähteä ja lenkki pitäisi aloittaa autolla. Tosi ekologinen mummokoira haluaa siis autokyydin hyvän kuivan ulkoilumaaston laidalle ja tarpeeksi juostuaan kyydin takaisin kotiin. Ei ihan joka päivä onnistu, mutta viikonloppuisin ainakin. Remmilenkille joutuessaan mummeli kävelee laiskan nyreänä maksimissaan vartin, tekee stopin ja haluaa kääntyä takaisin kotiin.

Make ja Poke ottavat ilon irti köyhän naisen hiekkadyyneistä.

Huh huh, mummolla on kuuma!

Lammikon sattuessa jatketaan kahlaten.

Bändi ryhmäkuvassa.