Kukkulalla koko jengi.Pakattiin lauantaiaamuna miltei kukonlaulun aikaan Saara-siskolla höystetty bändi autoon ja otettiin suunnaksi Liimattala ja minun mummolani. Oltiin paikalla lounasaikaan ja siitä sitten suoraan ruokapöytään. Maissi tosin ehti vilahtaa uimaan kun kannoimme tavaroita autosta sisään. Lokakuinen +7 lämpötila ei nakkia ahdistanut, siellä se kroolasi lammessa ympyrää kunnes komennettiin sisälle. Polkka kasteli etutassut ja irvisti. Syksyinen vesi ei ole afrikkalaisen juttu.
Hali apinalle.Tehtiin viikonlopun aikana kolme reilun tunnin metsälenkkiä. Lisäksi Maissi teki sunnuntaiaamuna kolmen tunnin sienireissun isäni kanssa. Olin neuvonut ottamaan vain yhden koiran mukaan, että paketti pysyisi edes jotenkin kasassa. Kotiin tullessa Maissi oli kuulemma kävellyt jo vierellä. Muun ajan maastonakki oli tykittänyt täyttä laukkaa.
Leikittiin molempina päivinä koirien suosikkileikkiä eli "etsi ihmistä". Toinen pitää koiraa pannasta ja toinen menee piiloon. Koirista on tosi kivaa rynnätä etsimään metsään piiloutunutta ihmistä. Mäykyt ovat tosi taitavia etsijöitä ja Polkkakin ratkaisee jo ei-ihan-kamalan-vaikeat piilot.
Papu muuten juoksi muun bändin mukana kaikki lenkit. Ensin ulkoilu ei huvita, mutta sitten inspiraation iskiessä kolme tuntia ulkoilua päivässä ei ole paha. Tutkimattomat ovat mummokoiran tiet.
Ihana kuopankaivuu.
Anna karkki, sanoo mummeli.
Nokoset mummolan puusohvalla.Mäykyt jäivät hoitoon vanhemmilleni reiluksi viikoksi, me ihmiset kun starttaamme ensi viikolla Pariisiin. Polkka menee Päiville. Kaikki ovat varmaan tyytyväisiä tilanteeseen; mäykyt saavat ihanaa pikkukoirahuomiota, Polkka riehuseuraa ja me ihmiset vähän lomaa arkisesta perusmenosta.
Ulkoilmaviikonloppu vaati veronsa. Kotiin päästyä Polkka meni ruokakupin kautta nukkumaan. Ilmoittautui iltapissalle, mutta nukkui muuten aamuun asti.
1 kommentti:
ihkuu kaikki <3
Lähetä kommentti