14.10.2010

Hiekkakuopilla

Tuhatta ja sataa.

Päivi ja Johanna tulivat sunnuntaina käymään koiralauman kanssa ja palauttivat samalla hoidossa olleen Polkan. Ajettiin läheisen metsäautotien päähän ja kokeiltiin juoksuttaa koiria käsivieheen perässä. Juoksivathan ne! Polkkakin starttasi vieheen perään omalla riehakkuudellaan.

Apinalla oli jopa niin into piukassa, ettei se olisi jaksanut odottaa omaa vuoroaan autossa. Murtautui häkistä ulos (todistin miten se tapahtuu ja voin kertoa, että helposti noin kahdessa sekunnissa: tassut vaan pinnojen väleistä sen verran että salvat aukeavat) ja kiipesi etupenkille tööttäilemään hurjan ulvonnan säestämänä. Eikä mitään yhtä tai kahta tööttäystä, vaan sarjoja. Tööt-tööt-tööt: apina on kyllästynyt odottamaan ja haluaa tulla juoksemaan tööt-tööt-tööt. Että siinäpä vasta kekseliäs kaveri!

Treeninpoikasen jälkeen lenkitettiin koirat. Hirvimiehiä ajeli tiellä vastaan ja lähdettiin toiveikkaina toiseen suuntaan kuin heidän karavaaninsa. Eikä onneksi törmätty. Tie haarautuu kolmeen eri vaihtoehtoon, olin tähän mennessä katsastanut kaksi. Yksi on ihan vaan metsälenkki ja toinen vie armeijan ampuma-alueille. Kävi ilmi, että kolmannesta löytyy hyvä hiekkakuoppa. Sinne siis! Koirat menivät ihan villeiksi ihanasta hiekasta ja avarasta tilasta.



Ihana Musca.

Musca, Neela ja Ego...

... ja Polkka.


Ei varmaan tarvitse mainita, että sunnuntai-iltana oli hiljaista. Vielä kun tehtiin lenkin jälkeen muutaman tunnin kestänyt polttopuunhakureissu, jolle Polkkakin osallistui. Apina oli vielä maanantainakin aika rauhakseen.

Ei kommentteja: