27.11.2011

Agia ja kaverilenkkiä

Niro ja Polkka.

Lauantaina paistoi aurinko! En jaksa edes muistaa, kuinka monta päivää on satanut putkeen. Vesisade, kura ja pimeys koettelevat omia hermoja, eivätkä koiratkaan lähde kovin mielellään lenkille kylmään, märkään ja pimeään. Ei, vaikka ne pukisikin sadetakkeihin. Siinä sitä sitten miettii homman mielekkyyttä, kun vetää perässä vastentahtoisia piskejä.

Nelikuonoiseksi venähtänyt lauma.

Mentiin alkuiltapäivästä tekemään pientä agi-treeniä Suvin porukan kanssa. Polkka sai tehdä irtoamistreeniä ensin kolmella aidalla ja siihen lisättiin hiljalleen esteitä. Suvi oli suoran päässä palkkaamassa ja aika nopsaan Polkka hoksasi, että suora kannattaa tykittää niin lujaa kuin tassuista lähtee. Tehtiin myös keppejä niin, että Suvi palkkasi Polkan keppien päässä. Tarkoituksena siis se, että koira pujottelisi vauhdilla itsenäisesti. Lopuksi lähetin Poksun pujottelemaan ns. väärältä puolelta ja se sujui ihan hyvin. Ei mene enää kauaa, kun koira pujottelee kunnolta molemmilta puolilta.

Maissi teki puomia ja putkea. Makkara on aina ihan tohkeissaan, kun pääsee treenikselle mukaan. Ei se juuri mitään osaa, eikä sen kapasiteetti tunnu riittävän juuri minkään opetteluunkaan (sori vaan Maissi) mutta ihan innoissaan se tekee sitä vähää minkä osaa. Lopuksi vielä Niro tuli opettelemaan putkea ja oppikin sen aika nopeasti. Alla muutama Suvin nappaama kuva makkara-agilitystä:


Kun kaikki seitsemän koiraa olivat tehneet oman treeninsä, siirryttiin metsälenkille. Otin Maissinkin mukaan ihan siksi, että ajattelin tehdä lopuksi pienen lenkin ihan omalla porukalla. Maissin epäsosiaalisuus arveluttaa tällaisessa isossa porukassa, eikä se siksi ole lenkkeillyt koskaan Suvin jengin kanssa. Tultiin jostain syystä siihen tulokseen, että voisihan sitä kokeilla. Maissi on kuitenkin parantanut huikeasti muiden koirien kanssa toimeen tulemista ja ärhentelee vain silloin, kun sitä jahdataan tai ahdistellaan.

Lenkkijengi koostui siis kolmesta rhodesta, kahdesta beauceronista, bordercolliesta ja mäykystä. Ja hyvin meni! Käveltiin ehkä puolitoista tuntia ja koirilla oli tosi hauskaa yhdessä. Niro-pentunen kävi mielistelemässä Daraa ja yritti leikittää Ottia. Muutamat ihan hyvät puskalaukat porukka saikin aikaan. Polkka ja Bro vetivät täysillä rapaojassa. Minun ihana prinsessakoirani.

Maissi innostui porukan jatkona olemisesta jopa niin kovasti, että yritti leikittää muita. Harmi vaan kukaan ei oikein ymmärtänyt makkaraa ja se sai tyytyä kipittämään itsekseen. Voi Make Makkara, tarvitsisit ihan selvästi muita mäyräkoiraa puhuvia kavereita!


Kolmen tunnin treeni+lenkki -yhdistelmä oli erittäin toimiva, meillä oli hyvin hiljainen lauantai-ilta. Ja mikäs sen parempaa kuin juoksemisesta ja treenistä uuvahtanut koiralauma?

2 kommenttia:

-m- kirjoitti...

Makkarainen <3 !

Jonkun päivän aamulehdessä oli juttu yhdestä mäykystä, joka oli mennyt luolaan ja juuttunut sinne. Sitä oli sitten palokunta pelastamassa joku puolitoista vuorokautta. Lehdessä oli kuva, missä pimeästä luolasta kiilui vaan jumiin jääneen mäykyn silmät. ^_^

Riik kirjoitti...

Näyttikö Make Monsterin silmiltä? :D. Tuo on oikeastaan suht yleistä, että mäyräkoira painaltaa ketun tai muun elukan perässä luolaan ja jää sinne nalkkiin. Joskus on kuulemma oikein räjäytelty kiviä tai purettu koko ladon lattia, että on saatu nakkimakkara ulos luolasta!