Make Makkara sai tänään uuden jumpperin. Persoonaansa kuvastavan asennevillatakin. Eikä minulla mennyt kuin viisi ja puoli vuotta sen neulomiseen! Innokasta käsityöhommaa, etten sanoisi.
Aloitin neulomishommaa joskus Jyväskylässä vielä asuessa. Muuttaessa olin heittämässä kesken jäänyttä käsityötä roskiin, mutta muuttoapuna ollut mutsi pelasti kutimen. Viime marraskuussa aloin puhua villatakin neulomisesta koiralle ja mutsi taikoi esiin vanhan kutimeni. Ylpeyttä nieleskellen otin sen vastaan ja tein kesken jääneen vatsakappaleen loppuun. Kirjailuun ei ihan omat taidot riittäneet, joten mutsi hoiti sen. Villatakin kaulusta pitää vielä tuunata pidemmäksi, mutta muuten takki on oikein hyvä.
Nyt voikin sitten lyödä itsensä kanssa vetoa, kauanko marraskuussa aloitetussa Polkan raitavillapaidassa kestää. Mahakappale on puolivälissä. Että saa sitä jokusen illan vielä kitkuttaa. Ja minä en todellakaan ole mikään käsityöihme.
Tulkoon vaan lumi ja pakkanen, meiksi on valmistautunut!
4 kommenttia:
Make rocks! Yyber cool!
Ihana Makkara. <3 Onpa kyllä hieno takki!
Ihgu...sopii Maissi-räyhän imagoon täydellisesti. Polkan villatakkikuvia odotellessa. ;)
Mua vähän epäilyttää, että odottavan aika on pitkä ja västäräkit tulee ennen Polkan villatakkia. Vaan eihän sitä koskaan tiedä! :)
Lähetä kommentti