Tottista

Maahan.

Ollaan ryhdistäydytty viime viikkoina tottistreenien kanssa. Polkka oppii huimaa vauhtia ja siitä saa itsekin motivaatiota! Meitä yritettiin houkutella mukaan koirakerhon leikkimielisiin toko-ränkkäreihin itu-luokkaan, mutta en järkytykseltäni pystynyt ilmoittautumaan! Olin katsomassa kisoja ja ihan hyvin oltais voitu mennä mukaan. Voi Polkka raukkaa kun sen mutsi on nynny.

Viime viikon ahaa-elämyksen jälkeen maahanmeno menee nyt ilman käsiliikettä. Polkka jää hyvin paikalleen, eikä ennakoi kun palaan takaisin sivulle.

Paikalla istuminen sujuu sekin jo hyvin, samoin luoksetulo. Oikeaan asentoon tuleminen vaatii vielä pienen käsiavun, kuten kuvasta näkyy. Halusin opettaa Polkan tulemaan suoraan eteen, koska se on jotenkin kätevämpää. Sivulle siirtyminen vaatii sekin pienen käsiliikkeen, tai oikeammin käden pitämisen tietyssä kohdassa. Sitä pitäisi nyt häivyttää.

Käsiliikkeiden pienentämisen lisäksi opettelulistalla on liikkeestä seisomaan jääminen. Sitä ollaan tehty tosi vähän. Seuraamisen alkeitakin voisi viedä vähän eteenpäin.


Varsinaisten treenien jälkeen ollaan pyritty aina leikkimään vähän. Päiviltä saatu patukka toimii tosi hyvin tässä tarkoituksessa. Polkka riepottaa sitä mielellään ja tuntuu innostuvan leikkimisestä koko ajan vaan enemmän. Koska noutokapula ei kauheasti innosta sitä, ollaan tehty noutoalkeita patukalla. Tai siis heitän patukan riehuttamisen jälkeen ja kutsun Polkkaa luokse. Minulle luovutettu patukka on yhtä kuin karkki. Toimii yleensä, tosin välillä patukka jää puolitiehen kun maahan kuivunut kastemato alkaakin kiinnostaa enemmän. Silloin sitä aina muistaa, että tämähän olikin rhode, eikä mikään robottinoutaja.