Kakkosluokkaa kokeilemassa

Tänään olisin halunnut vain olla.

 Käytiin Riihimäellä Rima:n kisoissa kokeilemassa meidän uutta luokkaa, kakkosluokkaa nimittäin. En oikein tiennyt, mitä odottaa. Muutamia kakkosluokan kisoja olin seurannut aiemmin sivusta ja todennut radat aika paljon ykkösten ratoja vaikeammiksi. Rohkea rotan syö, sanoi Pokemon ja niin lähdettiin testaamaan omaa osaamista.

Ei jotenkin vaan kulkenut. Polkka oli aamusta asti tosi nihkeä. Aamulenkillä se rettelöi naapuruston aussieille. Polkka, joka ei todellakaan mekkaloi hihnassa! Aussieiden omistaja jopa huusi meille kohteliaasti "pääsettekö meistä ohi?", niin huonoa meidän jengin remmikäytös oli. Pienen palaverin jälkeen Polkka ja seuraa johtajaa -henkisesti mekkaloiva Maissi hiljenivät ja ohitettiin vastaantulijat turvat kiinni ja hihnat löysällä. En vieläkään tajua, mikä tuossa kohtaamisessa oli kilarien arvoista?

Mutta itse kisaan. Ensimmäinen rata oli hyppäri ja tuomarina Asko Jokinen. Rataan tutustuessa se tuntui aika mutkikkaalta. Ei mitään suoraan juoksemista enää, vaan useammassa kohdassa sai ohjata koiraa ihan oikeasti. Meidän suoritusvuoromme oli toisena, olin ottanut siitä vähän paineita etukäteen. Rataantutustumisen jälkeen on periaatteessa kaksi minuuttia (!) aikaa hakea koira autosta ja saada se kuulolle omaa suoritusta varten. Polkka on todellakin koira, jonka kanssa tällaiset asiat täytyy tehdä rauhallisesti. Nyt saimme onneksi muutaman minuutin lisäaikaa edellisen luokan palkintojenjaon ansiosta. Vähän hätäiseksi meni silti.

Polkka oli radalla tosi kummallinen. Aivan kuin sillä ei olisi ollut ajatukset ihan kasassa. Sehän on tosi kuuliainen tekijä, mutta tänään tuntui, että koira juoksi aivan minne sattui. Enpä ollut itsekään parhaimmillani. Muutamat ohjauskuviot olivat ehkä liian vaikeita, tai sitten en muuten vaan ollut kartalla. Otettiin vitonen väärästä keppien sisäänmenosta (kepit olivat vähän hankalassa kulmassa ja ohjasin huolimattomasti) ja vähän yliaikaa kepeillä sohlaamisesta. Tulos oli lopulta 9,68 ja sijoitus 8./21. Video hirveästä säätämisestä löytyy tästä.

Agilityrata tuntui hyppäriä helpommalta. Oikeastaan rataan tutustuessa tosi kivalta. Kyllä siinäkin sai pyörittää ja ohjata, mutta ei mitenkään liian vaikeasti. Polkka oli, jos mahdollista, vieläkin tahmeampi kuin ensimmäisellä radalla. Lähti muutamaan otteeseen väärään suuntaan tai muuten vaan seisoi keskellä rataa tuijottamassa minua. Rävellettiin yliaikanolla, 3,95 ja sijoitus 2./20. Kukaan ei tehnyt nollaa ihanneajassa, mitä ihmettelen. Minusta rata ei todellakaan ollut hankala. Palkinnoksi saatiin saunasetti. Ei muuta kuin löylyihin kertaamaan ohjaustekniikkaa!

Periaatteessa yliaikavitonen ja yliaikanolla ovat ihan hyvät tulokset ensimmäisestä kakkosluokan kisasta. Järjestyksessään nämä kisat olivat meidän kuudennet. Itse vaan tiedän, ettei meidän kummankaan kisakunto ollut kohdallaan. Koira piiputti henkisesti ja ohjaaja fyysisesti. Eteneminen tuntui molemmilla radoilla tosi raskaalta kun päällimmäisenä oli tunne, ettei me pelata ollenkaan yhteen. Ehkä tänään oli vaan huono päivä.