5.6.2011

Tokon kisaura korkattu!

Ihan tarkkana!

Tänään oli se päivä, kun korkattiin meidän kisaura tottelevaisuuskokeissa. Mietin koko viikon vaihtoehtoa olla vaan menemättä. Polkka on edelleen tosi valeraskaana ja helle siihen päälle ei ole kovin hyvä yhdistelmä. Eihän sinne ole mikään pakko mennä... Esitin tämän vaihtoehdon varovasti Suville treenaillessa. Suvi oli sitä mieltä, että ei kun menen. Soitin livahtamispuhelun Päiville ja vastaus oli vielä painokkaampi kokeeseen vaan. No eihän siinä sitten!

Lopputulos oli aika tavalla odotettu. Koira teki muutaman liikkeen aivan hyvin ja ryytyi sen jälkeen seuraamispätkiin kuumalla kentällä. Liikkeet olivat erilaisessa suoritusjärjestyksessä kuin yleensä, seuraamiset eivät olleet peräkkäin ja paikkamakuu vasta viimeisenä. Meidän suoritusvuoromme oli kolmantena, mistä olin tosi iloinen.

Piina on jo ohi ja kilpailukirjaa hakemaan.

Liikkeet ja kootut selitykset:

Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 6 (vaati kaksi käskyä ja loppupuolella ötökät koituivat kohtaloksi - Polkka nousi istumaan ja napsi niitä)
Seuraaminen kytkettynä 7 (vähän laama)
Seuraaminen taluttimetta 6,5 (vähän enemmän laama)
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8 (pisteet lähtivät juuri seuraamisesta)
Luoksetulo 9,5 (istui aavistuksen vinoon)
Seisominen seuraamisen yhteydessä 0 (meni saakeli maahan)
Estehyppy 9,5 (istui juuri ennen käskyä)
Kokonaisvaikutus 8

Yhteensä 139,5 pistettä eli 3.palkinto.

Pikainen laskutoimitus osoittaa, että ilman ötököitä paikkamakuussa ja seisomaanjäännin nollausta meillä olisi ollut saumat ykköstulokseen. Ainahan voi jossitella. Ilmoitin Polkan kokeeseen vailla mitään tietoa tällaisesta valeraskauspöllystä ja koko viimeisen kuukauden treenaaminen on ollut yhtä tuskaa. Miten motivoidun ohjaamaan koiraa, joka ei juuri tällä hetkellä halua motivoitua? Hammasta purren on tehty lyhyttä ja iloista treenipätkää ja tähän nyt pystyttiin. Toisaalta harmittaa kun tietää mitä koira osaa ja miten iloisesti se yleensä tekee. Tavoitteena oli tällä kertaa saada tulos ja se onnistui. Ei kun leuka rintaan ja kohti uusia nöyryytyksiä!

Poksu ei jännitä kisapaikalla...

... todellakaan.

Tuomarimme Riitta Räsänen on kuulemma tiukan tädin maineessa, mutta minulla jäi tuomaroinnista tosi hyvä fiilis. Tuomari oli ystävällinen ja linja jämäkkä. Pisteitä ei ehkä jaeltu lahjaksi, mutta ei kai pitäisikään? Meille todettiin heti ensimmäisen seuraamispätkän jälkeen, ettei tänään taida olla tämän koiran päivä. Selitin miksei, helpotti varmaan omaa paniikkia totaalisesta laamasuorituksesta. Tuomari toivotti vielä lopuksi kilpailukirjoja jakaessaan Polkalle pikaista mammaloman unohtamista. Niinpä!

Kuvat (ja henkinen tuki kisapaikalla): Suvi Aalto.

5 kommenttia:

Tiina, Sera ja Sanni kirjoitti...

Mulla ja Seralla on ollu sama tuomari yhessä kokeessa ja linja todellaki oli tiukka. Hyvät pisteet siis, nyt vaan nokka kohti seuraavaa koetta! Meillä on Sannin kanssa huomenna tiedossa tokon epiksissä mölliluokka :)

Riik kirjoitti...

Hyviä möllikisoja teille!

Joo täällä jo mietitään seuraavia kokeita ja toivotaan Laaman muuttuvan taas pian iloiseksi Poksuksi :)

Päivi kirjoitti...

Hyvä Poksu ja hienoa Riikkis! Vaikka tulos ei ehkä ollutkaan ihan Poksun normitaitojen tasolla, niin silti tulos ja hienoja pisteitä joukossa. Siitä se alkaa ja kyllä se Poksu vielä palautuu normaaliksi villikoksi. :)

Anonyymi kirjoitti...

Hienosti se meni olosuhteisiin nähden, eikä tuo ykköstuloskaan paljosta kiinni ollut. Tuo jossittelu on ihan sallittua, koska siitä saa taas itselleen sitä treenimotivaatiota!

Kirsi

Terhi, Dex, Jetro kirjoitti...

Mahtavaa! Siitä se lähtee.