Rokotuksilla

Käynyt keksipurkilla? Mistä niin päättelet?

Käytiin tänään Vethausissa hakemassa Polkalle tehosterokotukset. Rokotettava käyttäytyi kaikin puolin mallikkaasti. Odotushuoneessa pikkupoika halusi silittää Polkkaa. Saahan sitä silittää, Polkka kiipesi halaamaan oikeaoppisesti koiran tasolle mennyttä poikaa. Ja nuolaisi naamasta. Onneksi poikaa vaan nauratti saamansa kohtelu. Lääkäri ja hoitaja kehuivat Polkan persauslihaksia. Reisistä kuulemma näkee, että koira liikkuu kunnolla. Ja minulla on krooninen huono omatunto siitä, kun koira liikkuu niin vähän!

Tänään oli muutenkin hauska päivä, koko lauma on taas kasassa. Maissi palasi eilen vanhemmiltani viikon mittaiselta lomalta ja Papu tänään mökkireissultansa. Aamunappulat eivät olleet kuulemma oikein maistuneet, kun iltaruoaksi oli tarjottu peuran sisäfilettä. Kumma juttu! Eiköhän mummeli ole kuitenkin fifikohtelunsa ansainnut. Kotona kun joutuu olemaan ihan vaan koira.

Tästä se lähtee, Polkan villapaita!

Olen ehkä vähän seonnut tässä vanhan talon Strömsö-menossa, mutta olen alkanut neuloa! Löysin sattumalta muutama viikko sitten vanhempieni luona käydessä viisi (kyllä!) vuotta sitten aloittamani Maissin villapaidan. Itse olin unohtanut koko homman, mutta mutsi kertoi pelastaneensa kutimet jostain muutostani. Olin ollut heittämässä koko komeutta roskiin. No olin kuitenkin saanut selkäkappaleen aikanaan valmiiksi ja nyt tein vatsakappaleen. Osaset jäivät mutsille viimeiseltäväksi, sillä oma osaaminen ei riittänyt enää niiden liittämiseen yhteen ja kauluksen neulomiseen. Mutta Maissi saa siis pian uuden räyheän villapaidan!

Jossakin käsityöllisessä itsetunnon puuskassa ostin langat myös Polkan villapaitaan! Sehän olisi ihan mainio laittaa pakkasella toppatakin alle. Ja taas mennään. Nyt on tavoitteena saada villapaita valmiiksi vähän nopeammin kuin viidessä vuodessa.