18.11.2012

Kavereita, teetä ja vähän treeniä

Igor, Boris, Otti, Bro, Sini, Dara ja Polkka.
Meillä oli mainio viikonloppu! Aloitettiin ilonpito perjantaina, kun treffattiin Sanna ja Suvi laumoineen lenkkeilyn merkeissä. Kolmelta kun lähtee, niin ehtii talsia melkein puolitoista tuntia ennen pimeän tuloa. Tai ehkä rehellisyyden nimissä on todettava, että autolle päästessä oli jo melko lailla pimeää. Polkka otti ilon irti lenkkiseurasta ja villitteli pitkin pusikoita. Aito ja alkuperäinen rhodesialaispoikaystävä Boris saa sen aina ihan sekaisin.

Kotimatkalla oli vähän jännitystä, kun aurauskeppejä jonkun sortin puomista roikkuvalla kepillä maahan hakannut traktori löi sitä ensin ohittaneesta autosta tuulilasin hajalle! Katsoin jo toiseen suuntaan mennessä, että puomi heilui jotenkin epäilyttävän näköisesti. Traktoria ajanut pappa ei tainnu edes huomata aiheuttamaansa vahinkoa, ennen kuin lasinsa paskaksi saaneen auton kuljettaja meni juttusille... Melkoista menoa ja onni onnettomuudessa, etten ollut itse ensimmäisenä ohitusvuorossa!

Sanna ja Suvi tulivat vielä kahville, teelle ja koirajutulle. Ja minä ylitin itseni lähtemällä myöhäisillan näytökseen katsomaan uutta Bond-leffaa!

Sunnuntaina mellastettiin Sintin kanssa.
Sunnuntaina lähdettiin heti aamusta tekemään pientä agi-treeniä Kirsin ja Sintin kanssa. Rakennettiin ratapätkä ja tehtiin sen jälkeen malttia ja nopeutta vaatinutta treeniä hypyllä ja pujottelulla. Ohjaaja lähetti koiransa hypyn takaa ja avustaja palkkasi sen kupista pujottelun jälkeen. Polkka oli tehnyt hommaa ennenkin, mutta vaati useamman kerran suoraan ruokapurkille ryysäämisen, ennen kuin uskoi että hommat on ihan oikeasti tehtävä ennen palkanmaksua. Intoa sillä kyllä riitti koko treenin ajan, mikä on tosi kiva juttu! Ehkä Polkkakin kaipaa säännöllistä tavoitteellista treeniä nyt, kun meidän tekeminen on väliaikaisesti vain omaa pikku puuhastelua...

Maissi on ihan mukana menossa!
Treenin jälkeen suunnattiin kohti metsää ja hiekkakuoppaa. Parasta tässä oli se, että myös Maissi pääsi mukaan. Sillä synkkaa Sintin kanssa tosi hyvin, minun (ja Polkan) suureksi ällistykseksi nämä kaksi alkoivat jopa leikkiä yhdessä! Sintti ei ole yhtään taipuvainen pomottamaan ja sillä on selkeä koiran kieli. Ehkä se sitten vaan viestittää Maissille tarpeeksi selkeästi, että on liikkeellä ihan vaan hyvät mielessä. Kolmikolla oli tosi hauskaa painellessaan ympäri metsää ja hiekkakuoppaa.

Ei kai me vielä hidasteta, kysyy Maissi.
Koska kumma kyllä ei satanut, jäin vielä haravoimaan pihaa. Maissi oli seuraneitinä järsimässä viime viikkoista poronluuta. Polkka halusi saman tien sisälle, sen mielestä mikään ei voita treenin ja ulkoilun jälkeistä omalle sohvalle käpertymistä. Hieno viikonloppu - kolme koiralenkkiä eikä kertaakaan tullut vettä niskaan. Sunnuntaina illalla alkoikin sataa, enteilee varmasti taas hienoa rapaviikkoa. Lunta ja pakkasta odotellessa (tai vaikka edes sitä pakkasta)...

Tiedossa rauhallinen koti-ilta.

Ei kommentteja: