17.4.2012

Entä kuitenkin se tokoilu?

Seuraa! (kuva on aivan eri tapahtumasta).

Minun ja Polkan tokoura ei ole ollut kovin menestyksekäs. Viime kesän toko-koeseikkailuista voi lukea enemmän vaikka tästä. Koira oli ensimmäisen juoksunsa jälkeen valeraskaana käytännössä katsoen koko kesän ja kävin kolmessa toko-kokeessa hakkaamassa päätä seinään ja kadotin sen jälkeen motivaation koko lajiin. Viimeisen kokeen heinäkuisen päivän jälkeen ei olla treenattu juuri mitään, joku liike silloin tällöin agility-treeneissä omaa vuoroa odotellessa.

Nyt kun koira on toiminut muuten koko talven ja kevään niin hyvin, tuli mieleen että mitä jos kuitenkin antaisimme vielä tokoilulle mahdollisuuden. Meidän seura järjesti tänään möllitokon, joten ilmoittauduttiin sinne taidontarkistukseen. Tein suorituksesta aivan kokeenomaisen, en palkannut koiraa välissä vaikka niin olisikin saanut tehdä. Ja hyvinhän se toimi! Vire ei juuri laskenut, vaikka lihapulla ei heilunutkaan koko aikaa naaman edessä.

Arvostelu oli lailla kokeenomaista. Polkan pisteet menivät seuraavasti:

Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 8,5 (nousi istumaan ennen käskyä)
Seuraaminen kytkettynä 9,5
Seuraaminen taluttimetta 9
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0 (jäi perkele istumaan kahdesta käskystä huolimatta)
Luoksetulo 10
Seisominen seuraamisen yhteydessä 8
Estehyppy 10
Kokonaisvaikutus 10

yhteensä 166,5 p.
(ja jos joku laskee yhteen, ettei varmasti tule noin paljon, niin liikkeissä on tietyt kertoimet joilla pistemäärät kerrotaan)

Olin erityisen iloinen Polkan hyvästä kontaktista ja herra varjele innokkuudesta tehdä töitä! Se ihan oikeasti tykitti kaikki liikkeet peräkkäin yhtään paineistumatta tai lyömättä hanskoja tiskiin kun lihapullaa ei tipu. Minä en tietenkään itse jännittänyt kovin paljon, kun kerran kyseessä oli oman seuran möllikoe. Millähän sen kisajännityksen saisi poistettua, jos koira vaikka toimisi ilman sitä?

Tuomari kummasteli Polkan kokoa ja kysyi, onko se pentu kun on niin kauhean pikkuinen. Meidän suorituksen jälkeen hän sanoi, ettei ole koskaan nähnyt näin reipasta ja vauhdikasta suoritusta rhodesiankoiralta.

Hyvä Pieni punainen paholainen! Ehkä me niihin oikeisiin kokeisiinkin vielä...

3 kommenttia:

terhi, Dee ja Jetro kirjoitti...

Siinä se tulos olis ollu! ... ja mitä turhaa jännittää koetta. Juuri viikonloppuna näin taas niin monenlaista touhua, mutta kaikki vaan nauroi toisilleen hyvällä tavalla ja tuomarikin kuittaili vielä joillekin jälkeen päin :) . Kaikkea sattuu ja tapahtuu ja kyseessä on kuitenkin aloittelijat.

Jasmin kirjoitti...

Poksusta on vaikka mihin! Ja te olette yhdessä niiiiin hyvä pari :)

Polkka kyllä näyttää pieneltä varsinkin tossa kuvassa... Onkohan Ninja jo Polkkaa isompi? :) "Pentu" painaa nykyään yli 31kg!

Riik kirjoitti...

Terhi: Ei jännittämisessä mitään järkeä olekaan, mutta sieltä se kisajännitys vaan aina jostain mönkii esiin :D

Jassu: Olipa nätisti sanottu, kiitos! On Ninja luultavasti jo Polkkaa isompi, Poksu painaa varmaan jotain 28-29 kg, tosin se on agilityn vuoksi aika hoikassa kunnossa. Pikkuinenhan se on, mutta onneksi pieni koko on harrastuksissa enemmän etu kuin haitta :).