Heräsin maanantain kunniaksi kuudelta ehtiäkseni tehdä kunnon aamulenkin ennen yhdeksäksi töihin menoa. Käveltiin reilun tunnin lenkki metsässä ja sänkipelloilla. Tai siis minä kävelin, Maissi ja Polkka juoksivat. Käytiin illalla töiden jälkeen vielä riehumassa Pimun luona. Pimu 4 kk alkaa jo pärjätä Polkan taklauksille ja koirilla on tosi hauskaa yhdessä. Kotiin päästyä apina kiipesi koirapetiin ja lamppu sammui sekunnissa. Jes.
Karkeakarvainen saksanseisoja kuuluu niihin rotuihin, joista olisin kiinnostunut mikäli meidän taloudessa joku metsästäisi. Listalta löytyvät myös weimarinseisoja ja unkarinvisla. Mutta eihän sellaisia voisi hankkia pelkiksi kotisesseiksi.
Pimu tottelee muuten tosi hienosti. Hienommin kuin murrosikää vastaan taas vaihteeksi taisteleva Poks. Korvat katoavat säännöllisen epäsäännöllisesti. Kai tämä tästä jossain vaiheessa vielä iloksi muuttuu?
Väsy.
Assi ja Polkka.
Pimu 4 kk.Blogista päätellen me ei muuten tehdä mitään muuta, kuin riehutaan erilaisten koirakavereiden kanssa. Onhan se vähän niinkin. Mutta kyllä me välillä tehdään jotain fiksua, tällä viikollakin ohjelmassa on kahdet ohjatut tottistreenit ja yhdet rallitokotreenit. Sitten kun vielä saisi aikaiseksi tehdä kotonakin jotain, niin voisi ehkä saada myös tuloksia aikaan.
2 kommenttia:
nii, toisaalta koiranpennun työ on leikki ja onhan se Poks ;) vielä pentu <3 Kyllä sitä "aikuisten työtä" joutaa tekemään myöhemminkin.
Olet Tuija ihan oikeassa! Joskus vaan unohtuu, että tuo reilun vuoden vanha apina on oikeasti ihan vauva vielä. Vaikka kyllä se siitä välillä muistaa muistuttaa :D
Lähetä kommentti