Olihan agility-kisat!

Käytiin tänään Luopioisissa kisaamassa kaksi starttia agilityä. Kirsi ja Hupi-nahka lähtivät seuraksi, paljon kivempi niin kuin ajaa ja jännittää ihan yksin! Kisat oli ihanat pienet maalaiskisat ja järjestelyt toimivat hienosti (kaikki esimerkiksi saivat puruluun jo ilmoittautumisen yhteydessä). Maksikoiria oli ilmoitettu 13 ja tuomarina Johanna Wuthricht.

Sää oli meille oikein sopiva, oli pilvistä ja viileää muttei satanut. Polkka oli reippaana ja radan ulkopuolisesta nenäheikkeilystä huolimatta oikein hyvin kuulolla. Agiradalta tuli tosi harmittavasti toiseksi viimeisen esteen eli muurin palikka alas, olin jo ehtinyt mielessäni tuuletella nollaa. Muuri oli vähän vinossa ja kaarre tiukka, saatoin tietty innostuksissani myös huutaa koiralle jotakin kesken hypyn... Suoritus oli nopea (-12,21) ja jouduin itsekin juoksemaan ihan tosissani. Kukaan ei tainnut tehdä nollaa, sijoituttiin toisiksi.

Hyppyrata meni ihan nappiin, jopa muurin palikat pysyivät paikallaan. Polkka pinkoi taas hyvän ajan (-10,65) ja voitettiin ainoalla nollatuloksella. Ihan huikea juttu! Kotipihassa jouduttiin hakemaan Pasi apuun kantamaan kaikki palkinnot autosta sisälle.

Polkka palkittiin hetkeä myöhemmin reissulla Yömakkaralle eli kaupungin parhaalle grillille. Grillimakkara maistui sekä punaiselle paholaiselle, että takaluukussa seuraa pitäneille mäyräystäville. Nollasaldo on tällä hetkellä siis kaksi kappaletta, yksi vielä niin noustaan agilityn kakkosluokkaan.

Sataa, ei huvita.

Mummo pakeni sadeulkoilua pehmustekasaan kaappiin.

Me ollaan NIIN kyllästyneitä näihin niin sanottuihin kesäkeleihin! Loma on kohta puolessa ja vettä tulee taivaan täydeltä ja on aika kylmäkin. Välillä pystyy ehkä maalaamaan taloa ja käymään lenkillä kun oikein tähtää sadekuurojen väliin ja sittenkin mitä suurimmalla todennäköisyydellä kastuu. Hellettä ja aurinkoa ja vähän äkkiä! Me halutaan lämpöä ja uimareissuja!

Koirat ovat ihan kyllästyneitä märkään ja sateeseen. Päivälenkki ei ollut mikään valtaisa menestys, olin pukemassa ja etsin Papua. Mummokoira löytyi mistäpä muualtakaan, kuin nokosilta kodinhoitohuoneen kaapista ulkokalusteiden pehmustekasasta. Kun sain mummelin häädettyä sieltä, löytyi patjakasan päätä seuraava prinsessakandidaatti.

Käy vaan lenkillä, mä ootan täällä.

Uhmattiin Suvin ja koirien kanssa pskaa keliä ja heitettiin kunnon lenkki Ilamossa. Löydettiin hauska uusi reitti, tosin saatettiin vähän seikkailla armeijan ampuma-alueella. Onhan se vähän kuumottavaa huomata ammunnoista varoittava kyltti ja tien sulkeva portti juuri siinä suunnassa, mistä on itse tullut...

Loppumatka käveltiin aivan kauheassa kaatosateessa. Koirilla ei tietenkään ollut takkeja, eikä meillä ihmisillä mitään kunnolla vedenpitävää. Afrikkalaiset askelsivat autoille erittäin nyreinä. Dara taitaa noudattaa ystävänsä Polkan mottoa "tukka kastui, päivä on pilalla".

Hei eläinsuojelu! Kastelivat pienen viattoman luontokappaleen!

Juhannustunnelmia

Keskikesällä sonnustaudutaan rusetteihin.

Juhannus sujui leppoisissa, jopa aurinkoisissa tunnelmissa. Väkeä oli kymmenkunta henkeä ja päivät kuluivat ulkona istuskellen, grillaten ja mölkkyä heittäen. Juhannuspäivänä sää tosin alkoi muuttua kylmäksi ja sateiseksi ja juhlaväki joutui siirtymään sisätiloihin.

Koirat olivat innoissaan vieraista, kuten tavallista. Mäykyt onnistuivat soluttautumaan molempina öinä jonkun liian kiltin vieraan jalkopäähän, Polkka-mötkäle joutui omalle pedille meidän makkarin lattialle. Aamulla herättyään se rynnisti ensimmäisenä yläkertaan herättämään kaikkia ihania vieraita! Meidän koirat ovat muuten siitä hyviä tyyppejä, että nukkuvat tällaisina erikoisaamuina vaikka puoleen päivään saakka. Onhan ne toki pissatettu yöllä nukkumaan mennessä ja ruokittu jollakin erikoisherkulla.

Polkka seurustelee vieraiden kanssa.

Ihanaa juhannusta!

Polkka ja pienet ystävät toivottavat aurinkoista ja lämmintä juhannusta! Meidän suunnitelmissa on grillata, hengata ja pelata mölkkyä ystävien kanssa. Terassin rakentaminen on edistynyt mukavasti ja Maissikin on jo puoliksi kesätukassa. Kuvamateriaalia Makkarasta on luvassa vasta myöhemmin - koira on aika mielenkiintoisen näköinen tällä tavalla puoliksi trimmattuna... Olo onneksi viileni saman tien kun paksu selkäturkki nypittiin pois.

Näytä mulle missä sul on rusketusraidat.

Kesä&loma

Hauki on kala.

Me ollaan kesälomalla! Toistaiseksi säät ovat olleet vähän ankeat, mutta eiköhän se tästä vielä auringoksi muutu. Maanantaina ei satanut ja koirat viettivät päivää omassa pihassa. Polkka ja Papu ottivat aurinkoa ja Maissi makasi omenapuiden varjossa. Seuraavien päivien projekti olisikin saada Make Makkara kesätukkaan. Saatiin trimmausaika vasta heinäkuulle, joten ei kai auta muu kuin ryhtyä itse toimeen.

Lomasuunnitelmissa on treenata ja ihan vähän kisata agilityä, maalata talo, rakentaa terassi ja muuten ottaa ihan rennosti. Polkka on selkeästi iloinen kun saa nukkua pitkään - sitä ei todellakaan huvita meidän arkiaamujen 6.30 herätykset!

Annahan tänne, sanoo mummeli.

Koiranilma

Tänään oli aivan järkyttävän hirveä keli. Vesisade alkoi puolen päivän aikaan ja jatkui iltaan saakka. Käytiin urheasti vähän kävelyllä. Ei ollut mikään suuri menestys, koirat hoitelivat asiat ja halusivat takaisin omalle sohvalle.

Polkka testasi uutta Hurtan Lifeguard-sadetakkia. Takki on aika fiksu, siinä on nimittäin korkea kaulus ja huppu. Vatsakappale takista puuttuu kokonaan, kiinnityssysteeminä on vaan vyö. Takki todettiin varsin toimivaksi tällaisille kesäsateille. Polkan koko on 65 cm eli vähän isompi kuin takeissa yleensä. Ja hurraa, jalkalenksut näyttävät toimivat kerrankin ilman erillistä ompelurupeamaa!

Raparalli

Hyvät rallit oli.

Ihan meidän lähellä on hyvä pätkä vanhoja ajouria ja metsäpolkuja. Reitin ainoa ongelma on se, että alun ajourat ovat edelleen käytössä metsätöiden vuoksi ja metsäkoneet painavat pienen pätkän reittiä melkoisen rapaiseksi. Valitsin reitin vakaalla aikomuksella käskyttää koirat rapakon ohi. Koirankoulutustaidossa saattaa olla parantamisen varaa, ainakin kun katsoo lopputulosta?

Koirat saivat takaisin päin tullessa aivan järjettömän rapahepulin. Kaksikko veti kiitolaukkaa pahimmissa rapakoissa. Maissi ylttyi jopa uimaan, Polkka villitteli muuten vaan. En edes jaksanut kieltää, vahinko oli jo tapahtunut. Onni on tassujenpesuallas, kaksikon tunkeminen suihkukaappiin olisi ollut aika mielenkiintoista...

Mutta hei, oliko se nyt niin että rhodesiankoirat inhoavat kuraa ja märkää?

Joo ihan vähän saatoin rapaantua, sanoo Poksu.

Rapasorsat.