Voihan paniikki!

Skunkki saa kyytiä (ja on ihme kyllä edelleen yhtenä kappaleena!)

Tein tosi hullun päätöksen meidän tottelevaisuustreenailun suhteen: Ilmoitin Polkan tottelevaisuuskokeeseen kesäkuulle! Joo, keskenhän ne liikkeet edelleen ovat, mutta tulin siihen tulokseen etten ikinä saa niitä koekuntoon omalla hitaalla treenailullani. Deadline on paras ja ainoa motivaatio, tietäähän sen työjutuistakin. Kaiken lisäksi olen mahdollisimman ei-kilpailuhenkinen ja jännitän tuollaisia pakkorakoja. Tällä mennään siis, kauhulla kohti kesäkuuta.

Vaikka eipä silti, mitä väliä sillä on jos koe menee ihan mönkään? Ei kai mitään? Leuka rintaan ja kohti uusia nöyryytyksiä.

Säkki päälle

Hämeen Sanomien yleisönosasto lauantaina 30.4.

Täytyykin lisätä jätesäkit ostoslistalle - pieni maalaiskylä ja kolme koiraa! Melkein rikollista?

Hau-hau-hauskaa vappua!

Polkan jengi toivottaa aurinkoista ja menevää vappua! Meille kotiutui tänään yksi uusi perheenjäsen, helium-mäyräkoira nimeltään Elysee. Kolmas kuvassa esiintyvä koira kuuluu työkaverilleni ja tottelee aavistuksen hienostuneempaa nimeä Cava.

Kyseessä on tietenkin vapun huippu-uutuus, kävelytettävä mäyräkoira ilmapallomuodossa. Kuka tekisi ensi vapuksi rhodepallon?

Mitäs nää kaverit niinku on, kysyy mummokoira.

Kevät

I-ha-naa. Lämpimät kelit kelpaavat Poksulle.

Koirat ovat ihan innoissaan lämpimistä kevätkeleistä, meistä ihmisistä nyt puhumattakaan! Polkka on tehnyt muutaman viikon lähinnä remmilenkkejä, johtuen juoksusta. Punainen paholainen on ollut ihan kevätlomalla, tiistaina tehtiin vähän seuraamista ja jääviä ja siitä löytyi tosi hyvä työskentelyinto. Ehkä lomailu on tehnyt sille hyvää? Eilen tuli tieto kesän agilityryhmästä, eli treenit jatkuvat juoksujen jälkeen.

Polkka on rauhoittunut remmilenkeille yllättävän hyvin. Ajattelin ensin, että se hyppii seinille kun ei pääse juoksemaan kunnolla virtoja pois (miten muka tuollainen koira ulkoilutetaan kunnolla vaan narussa?), mutta se onkin tykännyt rauhallisemmista nuuskuttelulenkeistä. Kiinnostus hajuihin johtuu varmaa juoksuista, samoin kuin tilapäinen velttouskin. Eiköhän me kohta taas mennä entiseen malliin?

Eilen ja tänään käytiin niityllä sen verran, että kaksikko pääsi vetämään muutamat spurtit.

Kevätkoirat.

Alta pois, Äly ja Väläys tulevat!

Ihana yhteinen myyränkaivuu.

Purkuhommaa

Talkoojengiä, mukaan luettuna viralliset valvojat.

Purettiin eilen talkoolaisten kanssa talon julkisivu hirteen saakka. Huh, hommaa riitti kellon ympäri, vaikka tekijätiimissä oli yli kymmenen päätä. Välillä tietenkin kahviteltiin, tehtiin hodareita ja illalla vielä grillattiin. Oli tosi raskas, mutta hauska päivä! Ihanaa kun ihmiset jaksavat tulla tekemään näin raskaita hommia toisten avuksi.

Polkkaa jännittää kun taloa puretaan.

Koirien mielestä oli tietenkin tosi hauskaa, kun talo tuli täyteen tuttuja ihmisiä. Ne sukkuloivat ihan innoissaan keräämässä rapsutuksia. Etupihaa purkaessa koirat olivat tietenkin sisällä, etteivät olisi saaneet mineriittipölyä päällensä. Tosin kolmikko taisi olla siinä vaiheessa jo sen verran väsynyt, että painui tyytyväisenä nukkumaan.

Valvojarivistö.

Elegantti pihavahti.

Mikä päivä: Polkan eka CACIB

Maru (Tarujen Mabaru) ja Polkka.

Oltiin tänään Lahdessa KV-näyttelyssä. Polkka vähän niin kuin putsasi pöydän. Sai laatuarvostelusta arvosanan erinomainen, voitti ainoana luokkansa SA:lla ja kiilasi lopulta parhaaksi nartuksi ohi kokeneiden valionarttujen. Hupsista Pokemon! Parhaan nartun sijoitus tiesi SERTiä ja CACIBia ja nehän meille kelpasivat paremmin kuin hyvin. Polkan toinen sertti ja eka cacib. Rodun parhaan valinnassa Poksu hävisi kokeneelle kehäketulle Marulle, mutta sepä ei harmittanut.

Tuomarina oli Tiina Illukka ja arvostelu meni näin: Erinomainen tyyppi, koko ja mittasuhteet. Kaunis tasapainoinen kokonaisuus, hyvä pää, hieman liikaa poskia, hyvä kaula ja ylälinja. Riittävästi kulmautunut etuosa, hyvä eturinta. Hyvä alalinja, terveet liikkeet mutta toivoisin enemmän draivia.

Voisiko tästä enää arvostelu paljon paremmaksi mennä? Poskia sillä joo vähän on ja esiintymiseen tarvittaisiin vähän lisää vauhtia. Polkalla on edelleen juoksu ja hormonihuuruissaan se esiintyi vähän laiskasti. Muuten olin tosi tyytyväinen siihen, juoksusta huolimatta se antoi tuomarin tutkailla itseään tosi nätisti.

Polkan velipoika Ego oli PU2, SERT, CACIB.

Sisarukset yhteiskuvassa.

Kehän jälkeen nautittiin Ninan ja Liisan tekemistä tarjoiluista, jotka sisälsivät Vilhon valiokakkua. Onnea vaan Vilhollekin vielä!

Päivänsankari itse simahti sohvalleen heti kotiin päästyä.

Pihatöitä

Kukahan kulutti muutaman tunnin kaivamalla kuoppaa?

Tehtiin tänään pihahommia valehtelematta koko päivä. Koirat olivat ulkona myöskin koko päivän. Nyt kun aurinko jo lämmittää, jengi viihtyy hyvin pihalla tien liikennettä tarkkailemassa tai ihan vaan torkkuessa. Maissi kaivoi hillittömän kuopan, onneksi pihan ryteikköiseen kohtaan. Aitaprojektin jatkoa odotellessa, sen jälkeen koirilla tulee olemaan muutama tuhatta neliötä vahdittavaa.

Ihan pienet maistiaiset, jooko?

Pihahommat vaativat myös evästä. Koirat saivat kuivattua naudanmahaa (ostin sitä hillittömän säkin joulukuussa Messarista ja edelleen on puolet jäljellä) ja ihmiset kylmäsavulohella ja aurinkokuivatuilla tomaateilla täytettyjä bageleita ja limepiirakkaa marengilla eli key lime pie:tä. Ja jos ihan rehellisiä ollaan, niin päivän muuttuessa illaksi myös siiderit.

Yhtään ei olla kerjuulla.

Urakan valmistuttua lähdin vielä jengin kanssa lenkille, mutta se oli vähän turhaa. Porukka lampsi ilta-auringossa tosi laiskan oloisena. Ehkä virrat oli jo kulutettu? Toisaalta kyllä mun mielestä koirien pitää päästä joka päivä myös oman pihan ulkopuolelle. Tai ainakin itselle tulee aina huono omatunto, jos jostain syystä ulkoillaan ihan vaan omalla pihalla...

Pihavahti.

Pääsin toteuttamaan eilen myös yhden pitkäaikaisen haaveeni: sabluunagraffitin! Talon julkisivu puretaan sunnuntaina, joten voiko oivallisempaa hetkeä olla taiteilla ällöttävään mineriittiin muutamaa kuvaa? Irrotin yhden sabluunan Ed Rothin kirjasta ja spreijasin menemään. Aika hieno tuli, vaikka itse sanonkin!