Jouluisia

Jouluaattona fb:ssa levisi kuvahaaste: koira ja joulupipari. Toiset postasivat kuvia koirastaan pipari suussa, meille pipari päässä oli ihan maksimi. Ja sekin Polkan suorittamana - mäykyt tyytyivät pyörittelemään silmiä portin takana... Vähän vaati keskittymistä ja sitten se onnistui:

Kyllä ihmiset ON pimeitä!

Toivottavasti uuden vuoden aaton haaste ei ole nakki ja perunasalaatti päässä. Meille tämäkin oli aivan tarpeeksi haasteellista. Ei ehkä tarvitse mainita, että vapaa-käskyn jälkeen pipari lensi päästä suuhun aika pikavauhtia?

Vietettiin siis jouluaatto kotona ja lähdettiin joulupäivänä Keski-Suomeen sukuloimaan. Autoon pakattiin kolme aikuista ja vauva, kolme koiraa ja aivan järjetön määrä tarviketta. Esimerkkeinä mainittakoon potta, matkasänky ja häkit koirille. Joululahjoja ja -kukkia unohtamatta! Ei riittänyt farmari, vaan tarvittiin suksiboksi.

Keski-Suomen keli ei ollut yhtään sen jouluisempi kuin hämeenkään. Vettä satoi ja nurmikko paistoi vihreänä. Plus kaikkialla oli aivan järjettömän jäistä ja liukasta. Onneksi 88-vuotiaan mummon perunalaatikko ei petä koskaan.

Matkan aikana tehtiin muutamia huomioita:

1) Kummitäti kannattaa sijoittaa vauvan kanssa takapenkille. Kun näkee vähän harvemmin, jaksaa viihdyttää koko matkan.
2) Mukaan ei kannata pakata hirnuvaa pehmohevosta. Se hirnahtaa koko (tässä tapauksessa 3,5 h kestävän matkan ajan) jokaisen kuopan kohdalla.
3) Koiran kevythäkki toimii tarvittaessa hoitopöytänä ja leikkikehänä.
4) Webasto on hyvä. Koirat voi laittaa jemmaan autoon ilman huonoa omaatuntoa palelemisesta.
5) Kylässä hyvä, kotona paras.

 

Koirat saivat jouluaattona maksalaatikkoa ja possunkorvat. Papulle joulu oli kuudestoista samoilla tarjoiluilla. Hyvin maistui, ei valittanut yhtään mielikuvituksen puutetta.