Kuusi porttia ja melkoinen pätkä aitaa

Marjat pakastimeen ja raitista ilmaa joka nokalle!

Uskomatonta mutta totta - piha on nyt aidattu! Ollaan asuttu tässä kolmisen vuotta ja aita on ollut tekeillä koko sen ajan. Missään vaiheessa se ei ole ollut akuutein homma ja siksi valmistuminen vähän kesti. Ekana kesänä aidattiin etupiha, jossa koirat ovat lähinnä käyneet iltapissalla ja ottamassa aurinkoa. Nyt jokunen sata metriä aidanvetoa ja kuutta porttia myöhemmin aidattua tilaa on reilut pari tuhatta neliötä. Alapelto jäi aitaamatta, ehkä sitten joskus jos tekeminen loppuu kesken...

Alapiha vaati portin, josta pääsee tarvittaessa autolla.

Oman haasteensa projektiin teki porttien määrä. Etupihan aitauksessa on kolme porttia ja alapihalla kolme. Yhdestä täytyy mahtua isolla autolla tyhjentämään likakaivoa ja yhdestä kottikärryillä ja päältäajettavalla ruohonleikkurilla. Lisäksi porttien täytyi olla tarpeeksi korkeita Polkalle ja matalia mäyräkoirille. Ja salpojen sellaisia, ettei Polkka-Houdini saisi niitä auki. Jossakin vaiheessa täytyy miettiä sitäkin, että lapsen pitäisi päästä pihasta omin neuvoin. Onneksi sen aika ei ole vielä hetkeen, Polkan pitävät salvat kun ovat myös melkoisen lapsenpitävät.

Yksi asia porteista vielä puuttu, hienot koiravaroituskyltit nimittäin!

Suuri osa aidasta on vihreää verkkoa tolpilla.

Melkein koko aita on vihreää 150 cm korkeaa puutarhaverkkoa painekyllästetyillä terävillä tolpilla tai vaihtoehtoisesti tylpillä tolpilla ja tolppakengillä. Muutama pätkä on valkoista lauta-aitaa. Ei tarvitse miettiä, kumpi olisi hienompi aitaversio, sillä lauta-aita on aivan järjettömän paljon hitaampi tehdä ja kalliimpi kustannuksiltaan. Suunnitelmissa on muuttaa jossain vaiheessa kaikki näkyvä aita lauta-aidaksi, siihen saakka tuo vihreä verkko on ihan hyvä ratkaisu.

Aitamateriaaleja on ostettu sieltä sun täältä; Agrimarketista, Rautiasta, Puuilosta, Terrasta, Puutavatatalosta... Tarvikkeisiin mennytta summaa on turha miettiä, se on jokunen tuhat euroa. Aitaaminen on aivan järkyttävän kallista! Kaikki portit on vieläpä rakennettu itse ja ison ajoportin metallikehikko appiukon hitsaama. Täytyy vaan lohduttaa itseä ajattelemalla, että kunnolla tehty kestää aikaa.

Tämän aitapätkän korvaa autokatos, sitten joskus.

Olen tosi iloinen aitaprojektin valmistumisesta. Koiria on tarkoitus lenkittää ihan entiseen malliin (säälittää pihalla turhautuneina räksyttävät maalaiskoirat), mutta nyt koirat voivat olla mukana kaikenlaisissa pihahommissa. Ennen tuntui tylsältä tehdä vaikkapa tunti lumitöitä koirien odotellessa sisällä. Nyt ne pääsevät keikkumaan mukaan ja saavat siinä sivussa ulkoilla vähän enemmän.

Pihasta isolle portille päin.