Tokosulkeisia ja -ahdistusta

Ihan aavistuksen tuulellakäyvä.

Saatiin perjantaina treeni- ja lenkkiseuraa Kirsistä ja nahkacollie Sintistä. Meillä on välimatkaa ehkä joku 30 km ja silti saadaan aikaiseksi treffata muutaman kerran vuodessa. On muka aina niin kiire. Perjantaina tehtiin ensin kunnon toko-treeni, syystä että menin ilmoittamaan Polkan kokeeseen hyvin menneen möllitokon innoittamana. Nyt todettiin taas, että koirahan kyllä osaa mutta loppu on kuin lottoa tekisi. Tai pitäisi olla koiraa fiksumpi, mutta minä en ole.

Tehtiin alkuun paikkamakuu. Polkka teki noin kahden minuutin kohdalla jotakin, mitä ei ole koskaan ennen tehnyt - nousi istumaan. Palautin takaisin maahan ja odotin vielä minuutin. Sivulle palatessa se perkele nousi taas ylös ennen aikojaan. Kirsi epäili, ettei "paikka" ole aivan hallussa ja päätettiin tehdä Polkalle vähän paikkamakuuta häiriöllä. Jätin sen maahan ja Kirsi tarjosi houkutuksia kävelemällä ohi, heittämällä lelua, rapistamalla pussia ja heittämällä nameja viereen. Alkuun Polkka nousi ylös joka häiriöstä ja oli aivan ihmeissään kun kielsin sitä! Nopsaan se hoksasi mikä on homman idea ja makasi kiltisti paikallaan. Tehtiin tämä vielä uusiksi ihan viimeisenä muiden liikkeiden jälkeen ja silloin koira ei noussut enää kertaakaan. Hyvä.

Seuraaminen meni alkuun hyvin, mutta jääviä tehdessä Polkka alkoi taas ennakoida. Kirsi toimi liikkurina ja kun Polkka kuuli "seuraavana liikkeestä seisomaan jääminen" tai "seuraavana liikkeestä maahanmeno", se seurasi hitaasti tulevaa käskyä ennakoiden. Kun Kirsi taas sanoi "seuraavaksi seuraaminen", seurasi koira reippaasti hyvällä kontaktilla. Tämä on jotain aivan uskomatonta, mutta jotenkin niin Polkkaa! Huijattiin sitä ja saatiin tehtyä hyvät jäävät. Mutta kokeessahan liikkuri sanoo nuo maagiset sanat, jotka Polkka luultavasti poimii...

Lopuksi tehtiin luoksetulo (aina yhtä mainio) ja hyppyä. Polkkaa ei olisi ensin huvittanut hypätä ekalla käskyllä (se saattoi kyllä olla väsynyt aika pitkästä treenistä), mutta saatiin targetilla hyppyinnostusta takaisin. Vähän sekavalla tunteella siis kohti toko-koetta, johon ei ole enää kovin kauan. Kirsille isot kiitokset treeniavusta, neuvoista on varmasti hyötyä!

Täysii.

Hiekkakuoppahepuli.

Treenin jälkeen tehtiin reipas metsä- ja hiekkakuoppalenkki. Koirat jaksoivat revitellä vain vähän, Polkka ainakin oli selvästi väsynyt toko-treenistä. Sehän on ollut nyt muutaman viikon ihan kokonaan lomalla kun agi-treenit ovat tauolla ja tokoa ei olla treenattu kunnolla sitten viime kesän.

Kävin tekemässä tänään illalla pienen treenin lenkin yhteydessä läheisen koulun kentällä. Polkka oli kuin eri koira, hyppi ja poikitti seuraamisessa ja jäävissä oli ongelmana se, ettei se tahtonut kuunnella käskyä kaiken touhottamisen keskellä. Saatiin kyllä tehtyä hyvää ja innokasta seuraamista ja hyvä liikkeestä maahanmeno, mutta seisomaan se ei oikein meinannut jäädä.

Vähän sekavalla fiiliksellä siis mennään kohti koetta. Ehkä tämä on pään seinään hakkaamista, mutta olen yksinkertaisesti päättänyt hankkia sen alokasluokan ykköstuloksen. Ei se voi niin vaikeaa olla! Viime kesänä päästiin jopa puolen pisteen päähän ykköstuloksesta, eli eiköhän se ole aivan mahdollista. Polkka todellakin osaa kaikki liikkeet, mutta toteutuspuoli riippuu koiran fiiliksestä, mikä taas riippuu ohjaajan mielialasta. Melkoinen soppa!