Kaupungin menoa ihmettelemässä

Ensimmäisen lomapäivän kunniaksi pakkasin aamun ulkoilun ja lumitöiden jälkeen Polkan autoon ja ajettiin Hämeenlinnan keskustaan ihmettelemään jouluvilinää. Polkka on aitona maalaisena aina vähän kusi sukassa joutuessaan ihmisten ilmoille, eli siinä syy tähän kaupunkiekskursioon.

Tänään kaikki meni oikein mainiosti. Ensin piti vähän vetää hihnassa ja yrittää moikkailla kaikkia ihmisiä (maallahan sellainen on tapana). Äkkiä se siitä tasoittui ja lopulta edes räksyttävä pikkukoira tai edestä lennähtänyt pululauma eivät enää ihmetyttäneet. Välillä käytiin lämmittelemässä ja rapsutuksia hakemassa Levykellarissa, ehkä maailman sympaattisimmassa levykaupassa.

Tunnin reissu uuvutti pienen afrikkalaisen ihan kokonaan ja auton nokan kääntyessä kohti kotia se kierähti väsähtäneenä takapenkille nukkumaan.

Naamakuvat aamulenkiltä:

Polkka tarjoaa kierroksen

Täyden mahan vieressä on hyvä pötköttää.

Päätettiin vihdoin aloittaa jouluvalmistelut ja lähdettiin koko päiväksi jouluostoksille. Kaikki meni hienosti niin kauan, kunnes tuli aika lähteä kotiin. Auto ei vain startannut enää. Alle tunnin odottelun jälkeen paikalle ilmestyivät sekä hinaus- että vuokra-auto. Kotimatkalle siis.

Kotiovella meitä oli vastassa kolme turpeaa koiraa. Mitä ihmettä, Polkkahan jäi aitaukseensa? Sieltä se oli jotenkin luikerrellut kulkunsa pois ja riehui onnellisena ovelle vastaan. Lähempi tarkastelu osoitti kaksi kappaletta ilkivallatekoa: 1) iso kakkakasa olohuoneen lattialla 2) keittiön työtasolta varastettu iso (ehkä 1,2 kg) rasia koirankeksejä ja herkkuja. Tyhjä herkkurasia löytyi yllätys yllätys Polkan omalta tuolilta.

Vaikka oikeasti suututti ihan hulluna paskankäryssä vastaan tulleet syöttöporsasta muistuttavat koirat, niin ei voinut olla nauramatta. Sieltä se afrikkalainen oli kaivanut ison herkkulaatikon ja huutanut ystävät mukaan syömään. Papu varsinkin oli mahan pulleudesta päätellen nauttinut huomattavan suuren osan ryöstösaaliista. Ehkä apina oli yrittänyt tehdä vaikutuksen nyreään mummokoiraan osoittamalla, että osaa olla oikeasti hyödyksi. Mene ja tiedä, mutta kunnon iltalenkin sijaan laitettiin vaan takkaan tulet ja vietettiin vähän siestaa. Porsaat kun ei oikein olleet lenkkeilykunnossa.

Kameran testailua pakkaskelissä

Otin töistä joululomalainaan juuri pakasta vedetyn Nikonin D90:n. Tänään ajoissa kotiin ja pellolle testaamaan. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä! Paljon ei ollut aikaa ennen pimeän tuloa ja karsea pakkanen kangisti sormet ja piti koirat liikkeessä, mutta jotain osviittaa kamerasta kyllä sai. Joululoman tavoitteena onkin vino pino valokuvia. Jos vaikka vasten tapojaan kuvaisi jouluna ihmisiäkin ainaisten koirakuvien sijaan?

Kuistin ikkuna on jäässä.

Vähän palelee, mutta menohalut vievät silti voiton.

Melkein tarkka. Tässäpä haastetta lomapäiviksi.

Lenkin jälkeen takkaan tulet, koirille ensin ruokaa ja myöhemmin puruluut. Itselle glögiä ja suklaata. Pitäisiköhän stressata joulusta? Asumus on kuin pommin jäljiltä ja lahjat ostamatta, mutta kai sitä tässä vielä ehtii. Onhan aikaa sentään melkein viikko.

Polkka ehkä juurtuu tuoliinsa talven aikana? Sen verran tiiviisti apina tuolissaan viihtyy.

Mummeli luottaa vanhaan kunnon villapeittoon.

Huh pakkasta!

Talvinen keli näyttää jatkuvan ainakin viikonloppuun saakka. Lähdin tänään töistä ajoissa ja ehdittiin koirien kanssa pellolle ennen pimeän tuloa. Onhan apinan juoksuttaminen nyt hyvä syy lähteä duunista puoli kolmelta!

Papulle ja Polkalle villatakit niskaan, Maissi on niin kovis että tarkenee ilmankin. Polkkakin oikeastaan tarkeni ihan hyvin kun sai juosta vapaana. Papu-mummo sen sijaan kirjaimellisesti hyytyi, nosti kolme tassua ilmaan ja oli keikahtaa nenälleen. Piti kantaa omaan pihaan.

Tassu ylös. Hienot naiset palelevat epäinhimillisessä talvikelissä.

Pakkasten kunniaksi ex-kaupunkilaiset opettelivat tekemään jäälyhtyjä. Pissalle mennyt Polkka sen sijaan koki pienoisen järkytyksen, kun illan tullen kaikkialla kiilui jotakin kirkasta.

Ei aivan paras päivä

Loppuihan se kurakeli ja vesisade. Nyt ollaan toisessa äärilaidassa. Lämpömittari näyttää -19 ja sisälläkin lukema oli vaivaiset +16,5 kun tulin töistä. Onni on vanha talo, ainakin kesällä... Polkalle ensimmäiset pakkaset ovat olleet iso järkytys. Pihalle askellettiin reippaasti, mutta siihen se reippaus loppuikin. Afrikkalainen yritti nostaa kaikki koivet ylös samaan aikaan ja päätyi lopulta laittamaan etutassut vuorotellen suuhunsa. Vahingosta viisastuneena Polkka päätti pysytellä sisällä kevääseen saakka. Ulos sen saa väkisin työntämällä.

Kertynyt energia on käytettävä johonkin, se on selvä. Aamulla sillä välin kun kävin suihkussa, päätti afrikkalainen laittaa mäykkyjen sängyt palasiksi. Tai viimeistellä sen, mitä enää tekemättä oli. Raivosta kihisten heitin risat koiransängyt roskikseen. Olisi edes hajottanut oman petinsä!

Koska omassa aitauksessa ei pysty tekemään tuhoja, piti tilanne ilmeisen selvästi tasoittaa jotenkin. Afrikkalainen oli kakannut hienosti lehdelle, mutta roiskinut kakat pitkin seiniä, molempia peittoja, vesikuppia ja kahta lelua. Haju oli jotakin aivan järkyttävää. Ja kakka muuten tarttuu hienosti noihin kaikkiin edellä mainittuihin kohteisiin.

Ehei, mitään pahaa en ole tehnyt!

En ole sohvalla, koska takajalat on maassa...

Mutsi hei, käske apina pois tästä roikkumasta!

Pientä mielistelyä Maissille, niin ei tule lähtöä ihanalta karvapeitolta.

Ihana sunnuntai!

Olipa kerrassaan hyvä sunnuntai. Polkka antoi nukkua kymmeneen ennen kuin ilmoitti, että nyt toimintaa ja äkkiä. Aamuteen jälkeen tehtiin älyn&väläyksen kanssa reipas tunnin metsälenkki. Lunta satoi hiljalleen ja pakkasta oli sopivasti. Polkka oli tosi kivalla tuulella, palasi aina minun luokse käymään kun ajautui liian kauas. Palkkasin tietysti moisesta innovaatiosta. Nuorison juoksuttamisen jälkeen tein vielä Papun kanssa rauhallisen peltolenkin. Mummeli arvosti luksusta kovasti.

Ulkoilun jälkeen teetä, suklaakeksejä ja koirille puruluut. Lähti ehkä vähän taas lapasesta Messarissa, ostin kolme muovikassillista luita, keksejä ja leluja. Mutkun sehän on oikeastaan säästöä, kun samat setit ostaisi kuitenkin kalliilla eläinkaupasta. Tai jotain.

Koirat nukkuivat pitkälle iltaan, ennen kuin ilmestyivät kerjäämään iltaruokaansa. Illan kylmetessä Polkka liimautui tuoliinsa purkan tavoin. Saapa nähdä, mitä afrikkalainen tykkää elämänsä ensimmäisistä kunnon pakkasista.

Pikkujouluporsas

Perheen ihmisväki vietti tänä viikonloppuna pikkujouluja ja Polkka sai aiheeseen sopivan tuliaisen Messarin näyttelystä: oman vinkuvan porsaan! Tähän mennessä penska ei ole kauheasti innostunut vinkuleluista, mutta porsas osoittautui alkuihmettelyn jälkeen mieluisaksi. Alkuun Polkka soitteli porsaalla epävireistä vinkumelodiaa painamalla lelua tassulla ja ihmettelemällä pää kallellaan vinkunaa.

Kaksi hieman krapulaista mieshenkilöä ei ilahtunut apinan soittoharrastuksesta. Mutta eihän se nyt herranjestas ole pikkuisen Polkan vika, että joillekin maistui cava eilen illalla!