29.1.2011

Vapaalaskukoira



Ensin juostaan alas ja sitten kiivetään ylös.

Oltiin tänään Kalpalinnassa laskemassa rinteiden ulkopuolella. Lunta on niin paljon, että laskeminen onnistuu suunnilleen missä vain. Minä ja Polkka oltiin liikkeellä ihan vain jalkaisin, minä aikomuksena ottaa laskijoista kuvia ja Polkka aikomuksena juosta liiat virrat pois. Mäykyt joutuivat jäämään kotiin, tämä lumimäärä on ihan liikaa niille.

Polkka tarjoaa nousuapua Juholle.

Polkka oli ihan elementissään laskijoiden seassa. Alkuun vähän jännitti ettei se juokse liialla innolla perään tai alle, mutta ei mitään pelkoa moisesta. Poks hengaili tosi nätisti ja keskittyi lähinnä juoksentelemaan laskijoiden perässä alas ja kiipeämään seurana takaisin ylös. Sillä oli ihan tosi hauskaa!


Lepotauko. Polkka on juossut jo sen verran, että syli tuntuu hyvältä ratkaisulta.
Pukeutumisongelmia: Pompan takkiin menee lunta mahakappaleeseen ja Hurtan haalarin lahkeet kaipaavat edelleen lyhennystä.


Empun evästauko. Polkka sikailee ja kerjää ruokaa.



Olipa kerrassaan hauska reissu, tämä otetaan vielä uusiksi talven aikana! Ensi kerralla vaan otetaan omat eväät mukaan, ettei Polkan tarvitse kadehtia Empun pasta bolognesea. Tämä on jotenkin ihan parhautta, kun vietetään porukalla aikaa ulkona ja koira lenkittää itse itsensä siinä samalla. Polkka on niin ihana tuollaisissa tilanteissa, käyttäytyy kiltisti ja on aina yhtä reipas ja innokas.

26.1.2011

Pakkasta ja sähkökatkoja

Hyvän illan elementit: Make-ystävä, råtta ja takkatuli

Pakkanen menee taas -17 asteessa. Tämän viikon riesana ovat olleet sähkökatkot. Viimeisin alkoi aamuyöllä ja kesti 07 saakka. Koirat eivät meinanneet millään hoksata että on aamu, kun me ihmiset sohimme aamutoimia otsalamput päässä!

Polkan korvankärjet eivät ole vieläkään aivan kunnossa. Niitä hoidetaan nyt Bepanthenilla ja edistymistä on tapahtunut. Yritin virittää tänään kauluria korvien suojaksi, mutta eihän se tietenkään pysynyt paikallaan.


Tiistain agi-treeneissä tehtiin ihan oikeaa ohjausharjoitusta. Kolme aitaa rinnakkain niin, että koiran piti hypätä yli ja kiertää takaisin eteen seuraavaa hyppyä varten. Minä olin hyvin pihalla ja Polkka yritti selviytyä parhaansa mukaan. Keppien ja putken sarja puolestaan sujui mainiosti. Muutenkin Polkka alkaa rentoutua treeneissä, sen saa riehutettua leikkimään ja nostettua suorituskierroksia. Tiistaina villiintyminen päättyi täydelliseen hepuliin ja lattialla selällään piehtarointiin. Hyvä niin, pelkäsin jo jossain vaiheessa omistavani diesel-koneen, enkä turboa.

23.1.2011

Voihan lumi!


Me ollaan ihan kyllästyneitä talveen! Lunta on mahdottoman paljon, kaikki lenkkipolut ovat hautautuneet lumen alle ja sitä valkoista kakkaa saa kolata ja lapioida kaiket illat! Polkan korvien kärjet eivät tykkää pakkasesta, vaan aukeavat ja menevät sitten ruvelle. Ollaan rasvailtu niitä vaseliinilla ja viritelty erilaisia laastarisysteemejä, mutta ei siitä ole ollut juurikaan apua. Ja nenäkin on mennyt reppanalla ihan vaaleaksi. Me kaivataan lämpöä ja aurinkoa!

Viikonlopun lenkkeily oli vähän haasteellista. Lauantaina testattiin jäällä meneviä moottorikelkan uria. Kiitos lähiviikkojen lauhan sään, jäällä oli vettä ja upposin pahimmillaan puoleen pohkeeseen asti jääkylmään veteen. Sinnillä vedettiin melkein kaksi tuntia. Tänään käytiin metsässä hiekkakuoppien lähellä. Tammikuun alussa tallustettu polku oli tuiskunnut umpeen ja lunta oli melkein polveen asti. Ihmettelen vieläkin, miten Maissi veti koko lenkin yhtään valittamatta. On siinä sinnikäs tappijalka! Tultiin lenkiltä ja kauppareissulta kotiin neljän maissa ja koirat painelivat nukkumaan. Heräsivät kuudelta syömään ja nukkuivat nukkumaanmenoon saakka. Että käy se hangessa rämpiminen varmaan niidenkin voimille.

21.1.2011

Koirakylpylässä

Uimaan? Niinku sisällä?

Käytiin tänään Polkan sekä Suvin ja Daran kanssa Hyvinkään koirakylpylässä uimassa. Tai siis koirat uivat ja ihmiset keskittyivät kannustamaan ja ottamaan valokuvia. Aika huvittavaa, mutta myös tehokasta liikuntaa - Polkka oli ihan poikki puolen tunnin pulikoinnin jälkeen.


Koirille puettiin pelastusliivit ihan vain siksi, että uittajan olisi helpompi ohjailla niitä. Molemmat koirat uivat järvessä, mutta uimahalli on sen verran outo kokemus että ensimmäiselle kerralle suositellaan uittajaa. Me siis palkkasimme sellaisen! Uittajalla oli märkäpuku päällä ja hän ohjaili koiria altaassa. Alkujärkytyksen (väkisinhän ne piti altaaseen tuupata) jälkeen Polkka ja Dara innostuivat uimisesta ja hakivat altaaseen heitettyjä kelluvia leluja innoissaan. Dara vieläpä huikeilla loikilla hyppien.

Puoli tuntia meni tosi nopeasti, mutta eivät koirat olisi jaksaneet sen pidempään uidakaan. Hauskaa oli! Mennään varmasti toisenkin kerran. Tai siis mennäänkin - parin viikon päästä Boriksen kanssa.





Dara saa uimaoppia.


Loiskis!


Uinnin jälkeen kuivatellaan. Föönikin löytyi, mutta se oli jo vähän liikaa pienelle maalaiskoiralle.

Tässä vielä Suvin kuvaama uimavideo polskivasta Polkasta.

19.1.2011

Me heijastetaan!

Maissin silmät ovat parhaat heijastimet - ja Polkka näyttää nyrpeää naamaa.

Uskomatonta, mutta täällä maalla juuri kukaan ei näy käyttävän heijastinta! Ei vaikka katuvalot on harvennettu landetyyliin joka toiseen tolppaan tai niitä ei ole ollenkaan. Aamuisin kouluun menevillä lapsilla on ehkä yhdellä tai kahdella heijastin. Iltaisin kohdatuilla lenkkeilijöillä ei ole kenelläkään minkään valtakunnan heijastinta. Koirista nyt puhumattakaan.

Yhtenä iltana meidän jengiä kommentoitiin "ai teillä on koirillakin tuollaiset... viitat". Ja kyseessä oli heijastinliivit. Viittamuoti ei ole tarttunut lähiseudun koiriin, ei vaikka kerroin samaisten liivien irtoavan Prismasta 12 € hintaan.

17.1.2011

Mummotarkastus

Papu kävi tänään Vethausissa terveystarkastuksessa. Tai siis mummotarkastuksessa, kuten sille ajan varasin. Vastaanotossa naurettiin, että yleensä tehdään pentutarkastuksia. Eivätkö muka mummokoirat ole tarkastuksen arvoisia, kysyn? Kaikki meni hienosti ja mummo jaksoi käyttäytyä, vaikka olikin joutunut paastoamaan 12 tuntia verikoetta varten. Näin mummosta sanottiin:

"Papu tuotiin eläinlääkäriin terveystarkastukseen. Papu vaikuttaa ikäisekseen erittäin hyväkuntoiselta. Hammaskiveä on kertynyt kohtalaisesti, mutta muuten hampaat ja ikenet vaikuttavat terveiltä. Suosittelen hammaskiven poistoa lähiaikoina. Oikeassa lavassa on ihonalaiskudoksessa pieni uudismuodostelma. Tämä ei ainakaan tällä hetkellä vaadi toimenpiteitä.

Papulla on sydämessä sivuääni. Tämä johtuu todennäköisesti iän tuomasta läppärappeumasta. Lääkitystarvetta ei ainakaan vielä ole. Hammaskiven poiston yhteydessä otetaan rintaonteloröntgenkuva, tästä arvioidaan sydämen kokoa ja mahdollista nesteen kertymistä keuhkoihin. Papusta otettiin verinäyte, josta tutkitaan sisäelinten kunto".

Pienen verenkuvan tulokset soitettiin myöhemmin, eikä niissä ollut mitään normaalista poikkeavaa. Hieno juttu! Hammaskiven poistoon siis lähiaikoina ja muuten aletaan valmistautua helmikuussa koittaviin 13-vuotissynttäreihin.

16.1.2011

Viikonloppurentoilua


Viikonloppu oli pitkästä aikaa vailla suunnitelmia - ihan parasta! Joskus pitää vaan saada olla ilman mitään aikatauluja ja sen isompia tekemisiä. Polkka alkaa aikuistua ja malttaa nukkua viikonloppuisin pitkään. Pentuna se herätti meidät joka aamu viimeistään kahdeksalta. Laiskoina ihmisinä ei oikein osattu arvostaa moista herätystoimintoa, mutta nyt Poksu on onneksi oppinut talon tavoille ja nukkua posottaa kymmeneen.

Käytiin perjantaina illalla ottamassa muutamaa estettä talvitreenipaikassa. Polkalla oli jotenkin paketti ihan levällään ja se keskittyi lähinnä etsimään edellisen treenaajan lattialle kylvämiä makupaloja. Iso haaste ahneelle kakaralle, mutta ärsytti silti. Laitoin Polkan odottamaan omaa vuoroaan ja aloin opettaa Maissille keppejä. Ei-niin-fiksu Make osoitti nopeaa oppimista ja sai jo kiinni pujottelun rytmistä. Mihin me sen kanssa vielä joudutaan, jos se oppii kaikki esteet ihan vahingossa? Kentän reunalle julmasti hylätty Poksu protestoi äänekkäästi muiden treenaamista hänen esteillään. Yllättäen omalla vuorolla motivaatiota alkoikin löytyä ja Polkka jopa kiikutti minulle pudonneen lapasen ikään kuin sovinnon elkeenä.

Päikkäreitten paikka.

Poksun brushetta-leivät valmistuvat. Tai niin se ainakin luulee.

Joululahja-krokosta on jäljellä enää kuoret.

Mäyrämuodostelma.

...jonka joku huitova apina hajottaa.


Lauantaina sää oli ihanan aurinkoinen, mutta liian kylmä kunnon lenkkiin. Sunnuntaina otettiin vahinko takaisin ja lähdettiin katsastamaan lähipolkujen tilannetta. Polkuja olivat käyttäneet lähinnä hevoset ja niillä oli vähän kehno kävellä. Ihan lähimetsästä paljastui massiivinen hakkuutyö ja käveltiin vielä kinttupolun testaamisen jälkeen tunnin verran traktorin uria pitkin. Olikohan ensimmäinen kerta, kun metsäkone aiheutti ilahtumista? Hakkuut näyttivät olevan vasta aluillaan ja toivon todellakin, etteivät ne ulotu meidän suppilovahveropaikkaan!

Keksin myös hyvän paikan mejä-treenailuun. Keväällä kun lumet sulavat, vedän heti muutaman harjoituspätkän. Kumma jos ei jäljestäminen suju, niin hullu Polkka on kaikkien hajujen perään. Ja osoittihan se jo viime keväänä taipumusta verijälkihommaan. Eipä tässä muita esteitä olekaan, kuin laiskahko omistaja.

11.1.2011

Maissin asennevillatakki



Make Makkara sai tänään uuden jumpperin. Persoonaansa kuvastavan asennevillatakin. Eikä minulla mennyt kuin viisi ja puoli vuotta sen neulomiseen! Innokasta käsityöhommaa, etten sanoisi.

Aloitin neulomishommaa joskus Jyväskylässä vielä asuessa. Muuttaessa olin heittämässä kesken jäänyttä käsityötä roskiin, mutta muuttoapuna ollut mutsi pelasti kutimen. Viime marraskuussa aloin puhua villatakin neulomisesta koiralle ja mutsi taikoi esiin vanhan kutimeni. Ylpeyttä nieleskellen otin sen vastaan ja tein kesken jääneen vatsakappaleen loppuun. Kirjailuun ei ihan omat taidot riittäneet, joten mutsi hoiti sen. Villatakin kaulusta pitää vielä tuunata pidemmäksi, mutta muuten takki on oikein hyvä.

Nyt voikin sitten lyödä itsensä kanssa vetoa, kauanko marraskuussa aloitetussa Polkan raitavillapaidassa kestää. Mahakappale on puolivälissä. Että saa sitä jokusen illan vielä kitkuttaa. Ja minä en todellakaan ole mikään käsityöihme.

Tulkoon vaan lumi ja pakkanen, meiksi on valmistautunut!

9.1.2011

Polkka osaa kepit!

Poksu on super!

Mentiin Suvin kanssa tänään aamupäivällä talvitreenipaikkaan ottamaan vähän agi-treeniä. Suvi rakensi meille hypyistä, matalasta muurista ja putkesta koostuneen radan. Rata osoittautui haastavaksi niin ohjaajalle (miten sitä koiraa taas oikein ohjattiinkaan?) kuin eläimelle (miten voin muka mennä puomin alla mutkalla olevaan putkeen?), mutta palasiksi pilkottuna siitä selvittiin.

Tehtiin myös keppitreeniä. Ohjaaja huitoo kumarassa ja osoittaa oikeaa pujotteluväliä koiralle. Suvi seuraa vähän aikaa ja ehdottaa, että mitä jos nousisit ihan vaan suoraksi ja kokeilisit olla viittoilematta koiralle. Mitä tekee Poksu? Pujottelee kepit ihan tuosta vaan! Joo, kyllä tuli lihapullaa palkinnoksi.

Lopuksi tehtiin vielä etenemisharjoituksia, että minun kädessä kiinni oleva koira spurttaisi kunnolla menemään. Ja löytyihän sitä juoksuhalua! Suvi treenasi vielä Daran kanssa a-estettä ja sitten pakattiin koirat autoon ja ajettiin lenkille. Puolitoista tuntia hangessa nuoskalumessa teki tehtävänsä. Ei paljon ole Polkkaa näkynyt tänä iltana.

Kiitos vaan taas Suville treeniavusta ja lenkkiseurasta. Hyvä koirailtapäivä saatiin aikaiseksi!

8.1.2011

Pihariehut

Jos ihan vähän riehuttais? Vähän edes?

Koirilla on ollut ihan luksusta viimeiset viikot. Ensin minä olin lomalla puolitoista viikkoa, sitten Pasi viikon. Enkä itsekään ollut tällä viikolla töissä kuin kolme päivää. Tähän voisi tottua! Ihanaa kun on ollut kerrankin aikaa ihan vaan olla. Ollaan hengailtu koirien kanssa paljon ulkona omassa pihassa, metsälenkkeilty ja käyty talvitreenipaikassa ottamassa pieniä agi-harjoituksia. Polkan sivussa treeniseura Maissikin on oppinut puomin ja keinun. Ja tekee ihan intona häntä heiluen!

Maanantaina palataankin sitten taas arkeen. Talvilomaa odotellessa!



Tänään lenkillä kummalliset vastaantulijat todellakin tarjosivat sydämentykytystä. Oltiin auraamattomalla metsäautotiellä, missä saa yleensä kävellä ihan rauhassa. Ensin vastaan tulee hiihtäjä. Ei siinä mitään, mutta seuraavaksi vastaan tulee kaksi huskyvaljakkoa! Ei saakeli, onneksi olin koiria nopeampi ja sain ne kiinni ennen asteen verran erikoista ilmestystä.



Kyttäystä.


Lapasvaras iski.


Erityistaito: Poksu osaa taitella peitosta donitsin.

6.1.2011

Muotokuvia


Polkka oli yökylässä Jannella ja Marjolla Tampereella, kun me oltiin viettämässä Pasin työpaikkaläksiäisiä. Poksu oli käyttäytynyt hienosti, ainoa negatiivinen asia oli haaste ison koiran kakkojen keräämisessä. Tästä voimme siis päätellä, ettei sankarimme ollut esittänyt yhtään kepposta laajasta valikoimastaan!

Apina oli päässyt myös kameran eteen. Kuvat ovat ihan mielettömän hienoja! Kuvien eleganttia koiraa ei melkein edes tunnista meidän pieneksi hassuksi Pokemoniksi. Iso kiitos Polkan hoidosta ja uskomattomista kuvista!






Väsyttää tää mallihomma!

Kuvat: Janne Kaakinen.

1.1.2011

Hyvää alkanutta vuotta!

Diskomummo.

Meidän jengin vuosi vaihtui aika rauhallisissa merkeissä. Tehtiin pienellä porukalla ruokaa japani-teemalla. Hauskaa oli! Koiratkin saivat maistaa sushia ja tykkäsivät siitä. Hyvä maku niillä siis!

Käytiin taktisesti iltapäivällä 1,5 tunnin metsälenkki Suvin lauman eli Daran, Bron ja Sinin kanssa. Polkka kun on letkeää juhlaseuraa, kun ns. juoksee itsensä mukavaksi. Nytkin reppana yritti istua seurassa viihdyttämässä vieraita, mutta uni vei voiton. Eikä ihmekään, koirat juoksivat koko metsälenkkinsä umpihangessa.

Naapurit ampuivat jonkin verran raketteja, mutta Polkka ei välittänyt niistä tuon taivaallista. Ensimmäisen paukauksen jälkeen kiirehti ikkunaan katsomaan kiinnostuneen näköisenä! Pahasti paukkuaralla Maissilla meni ihan hyvin, vähän se oli levoton mutta ei mitenkään paniikissa. Ei oikeasti mitään verrattuna niihin kaupunkivuosiin, jolloin sille oli pakko antaa rauhoittavia.

Poksmon avustaa ruoanlaitossa.