Kesäpäiviä mummolassa

Mistä näitä koiranpentuja aina ilmestyy?

Ajeltiin sunnuntaina Keski-Suomeen minun mummolaan. Paikka on ihan kesäparatiisi - vanha maalaistalon pihapiiri ja oma uimalampi. Turha edes mainita, että Maissi ui aamusta iltaan. Jokainen uimakerta kesti vähintään 20 minuuttia. En tajua, miten sillä riittää kunto! Muut koirat tyytyivät pieniin uimalenkkeihin ja kastautumiseen. Paitsi vanhempieni airispentu Rumba, joka uskalsi vasta kastella varpaansa.

Ihanat lenkkimaastot, kuinkas muuten.

Polkka ja Rumba olivat tavanneet kerran aiemmin ja olleet sopuisasti. Nyt jännitti Maissin ja Rumban kohtaaminen, Make kun ei tunnetusti ole mikään kaikkien kanssa toimeen tuleva koirapuistokoira. Kaikki meni kuitenkin tosi hienosti, varmaan paljon tilan ja ulkoilun ansiosta. Maissilla oli tilaa väistää pentua ja puuhailla omiaan, eikä Rumba edes ole villeimmästä päästä koiranpentuja. Papu ei kiinnittänyt Rumbaan juuri mitään huomiota, näytteli vaan hampaita jos pentu tunki ihan iholle.

Polkka sai hepulin ja Rumba sekä Maissi miettivät, mitä tehdä.

Kaikkien suureksi ihmetykseksi Maissi näytti muutaman kerran jopa siltä, että haluaisi leikittää pentua. Viime hetkellä räyhämummo muisti arvokkuutensa ja kurvasi muualle. Luulen että Maissi rähisee muille koirille epävarmuuttaan ja ehkä se on Polkan myötä saanut vähän lisää itsevarmuutta ja vahvistusta sille, että pärjää muiden koirien kanssa. Toisaalta Maissi kyllä kestää vieraita koiria, jotka eivät tunge aivan iholle. Yli-innokkaat päällekäyvät urokset ovat aina olleet sille punainen vaate - niille tulee heti hammasta.

Hepuliloikka.

Kyläilyreissu meni oikein mainiosti kahta pientä seikkaa lukuun ottamatta. Söimme yhtenä päivänä ensin pihalla ja sen jälkeen kahvittelimme. Kesken kahvittelun kuuluu kummallinen kolahdus - ja Polkka löytyy ruokakomerosta nuolemasta tyhjentämäänsä kalamurekevuokaa. Illalla meidän saunoessa Papu oli kiivennyt sänkyyn ja pedannut lakanan riekaleiksi. Kiitos ja anteeksi mummo, me tullaan hirviölauman kanssa seuraavan kerran vasta syksyllä!

Hetkeä aiemmin mummo vielä kysyi, käydäänkö me usein kylässä koirien kanssa. Sanoin ettei oikeastaan koskaan, vaan koirat jäävät aina kotiin tai hoitoon. Ehkä syykin selvisi.

Polkka johtaa hepulijengiä.

Ihana Rumba 4 kk.

Kotimatkalla pysähdyttiin Korpilahden satamaan kahvittelemaan ja ihailemaan veneitä.

Koko posse samassa kuvassa.