Täältä tullaan neulanterävien pentuhampaiden kanssa.Hupsis, unohtui aivan päivittää toukokuinen visiitti vanhempieni luokse Jyväskylään. Mäykyt menivät viikonloppukylään Antille ja Polkka pääsi tapaamaan uutta melkein-sukulaistyttöä Rumbaa. Mäykyt pääsevät nokitusten pienen airiksen kanssa jossain välissä, mutta ei haluttu järkyttää 12 viikkoa vanhaa pentua koko jengillä. Sitä paitsi Papu ei pidä pennuista, eikä Maissi oikein muista koirista. Katastrofin ainekset siis kasassa.
Käytiin oikein lenkilläkin!Polkka koki pika-aikuistumisen pennun nähdessään! Ei puhettakaan mistään leikkimisestä tai muusta normaalista hulluttelusta, Polkka oli rauhallinen aikuinen. Mulkoili typerää pennunhajuista elukkaa ja vietti aikaansa ihmisten kanssa. Poksu hei, miten tässä nyt näin kävi?
Ei hitto täällä saa hetken rauhaa.
Täältä tullaan!Seuraavana päivänä lenkin jälkeen Poksu ei enää voinut vastustaa pennun leikkiinkutsua, vaan sortui pihavillittelyyn. Tosi nätisti se osasi leikkiä 6 kg painavan pentusen kanssa. Kun tultiin ulkoa sisälle, muttui Poksu taas viileäksi aikuiseksi. Koirat olisivat varmasti tutustuneet paremminkin, jos olisivat olleet pidempään yhdessä. Harmi vaan meillä on vanhempieni kanssa muutama sata kilometriä välimatkaa, muuten olisi mukava seurata Rumbaa ja auttaa sen kouluttamisessa. Onneksi kesäkuussa treffataan taas ja nyt olisi tarkoitus ottaa myös mäykyt matkaan. Hmm.
Okei, jos ihan vähän sitten.Rumba vaikutti tosi kivalta ja reippaalta pennulta. Jopa siinä määrin reippaalta, ettei se välittänyt mitään Polkan murinoista, vaan suuntasi suoraan haistelemaan isoa kaveria. Ehkä elämä tuo tullessaan pientä varovaisuutta, joka olisi toisissa tilanteissa ihan hyvä juttu.
Poksu heitti samalla reissulla talviturkkinsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti