Perjantain tallijengi

Leo sekä kyläilijät Niro ja Polkka.

Käytiin perjantaina Leon luona kyläilemässä Polkan ja Niron kanssa. Leota yllättäen jännitti taustajoukkojen kanssa saapuneen Polkan kohtaaminen (yleensä se on toisin päin, Polkka säikähtää alkuun varsinkin russelimummo Stickania) ja peräkammarinpojaksikin nimitelty uros luikki pitkin ratsastuskenttää. Lähdettiin siitä sitten pellolle kävelemään ja siellä kaikki kummastus unohtui - kolme rhodea juoksi rallia minkä tassuistaan pääsivät.

Polkka bongasi siinä rallin tuoksinassa myös valkoisen talviasussa olleen jäniksen ja lähti perään. Pojat eivät ehkä edes huomanneet daaminsa katoamista. Hetken kuluttua punainen metsästäjä saapui reissultaan kieli roikkuen ja suu vaahdossa. Tällä kertaa ei tarvinnut panikoida apinan katoamista, lähellä kun ei ollut mitään teitä.

Käytiin lenkin jälkeen katsomassa ihania pikkuisia vasikoita. Polkka on nähnyt lehmiä ennenkin (ja tyytyi ihmettelyn sijaan pudottamaan kissojen kupin lattialle ja varastamaan niiden ruoat...) mutta Nirolle ammujat olivat uusi kokemus. Rohkeasti pentu paineli navetassa, eikä ollut juurikaan kiinnostunut isoista eläimistä. Polkkaa ensimmäinen kohtaaminen lehmien kanssa aikanaan vähän jännitti, selkeästi lehmät haisevat erilaiselle (pistävälle?) kuin vaikka lampaat tai hevoset.

Voi söpöys!

Illan pimettyä mentiin sisälle juomaan teetä. Koirat pötkähtivät kuka pöydän alle ja kuka koirapedille. Niro varsinkin näytti väsähtäneen elämysrikkaan maalaispäivän jälkeen. Kiitos seurasta Cecilia ja Ellen, oli mukava iltapäivä! Ja Ellenille kiitos valokuvista, oma kamerahan oli kätevästi autossa koko reissun ajan.