Virtaa

Sekopäiden seurakunta.

Polkka on saanut virtansa takaisin. Koko kesä meni hormonipöllyissä, eikä koira ollut ollenkaan oma itsensä. Ensin toivuttiin juoksusta, sitten tehtiin valeraskautta, oltiin valeraskaana ja toivuttiin siitä. Ensimmäinen juoksu oli uuvuttava kokemus niin koiralle kuin omistajallekin. Toivottavasti seuraavista selvitään helpommalla.

Tänään tehtiin tottista kahden kuukauden tauon jälkeen. Eräs heinäkuun alun toko-koe vei nimittäin ohjaajalta motivaation joksikin aikaa. Tänään palattiin bisnekseen uudelle tsempillä. Treeni meni kokonaisuudessaan hyvin. Sain nostettua koira virettä aluksi lelun kanssa ja herravarjele palkattua koiran lelulla seuraamisesta ja liikkeestä maahanmenosta. Kyllä, se palkkaantui lelulla ja leikki vaatimatta mitään ruokapalkkaa. Ensimmäinen kerta. Liikkeestä seisomaanjäänti meni säätämiseksi ja perusasentoa jouduttiin myöskin hieromaan. Vino ohjaaja saa koirankin vinoon. Pääasia kuitenkin, että treenistä jäi hyvä fiilis.

Hetkinen, mikä se siellä maan tasossa oikein on?

Agility-treenit jatkuivat nekin kuukauden mittaisen tauon jälkeen. Polkka yllätti ekoissa treeneissä positiivisesti. Leikki alkuun tursakkeella (lue: Berran karvainen treenilelu), teki vauhdikkaan radan ja repi ratojen välissä tursaketta raivokkaasti sillä välin kun hiottiin ohjauskuvioita. Täytyy vielä erikseen alleviivata, että koira paineli kepit laukalla. Laukalla! Ensimmäistä kertaa. Nyt se myös kesti pientä ohjauskuvioiden hiomista, kesällä homma oli yhdestä radasta poikki, sen enempään koiralla ei riittänyt mielenkiinto.

Polkan uusi ystävä Otti.

Virtaa on riittänyt myös lenkillä. Ollaan tehty kahtena iltana Suvin jengin kanssa parin tunnin mittainen metsäreissu. Polkka on vedellyt kiitolaukkaa pitkin puskia vielä autolle tullessakin. Tänään virtaa riitti sänkipeltolenkillä jäniksen perään karkaamiseen. Olin todellakin huolesta soikeana, ennen kuin koira kurvasi pusikosta takaisin. Hui saakeli, tuollaiseen virran ei tarvitsisi riittää.

Polkka on saanut myös uuden lenkkiseuralaisen, pienen Otti Pottisen. Rohkeasti pentunen kirmaa pitkin puskoita rymistävien aikuisten koirien perässä. Onneksi minulla ei ole pentukuumetta, onneksi minulla ei ole pentukuumetta, onneksi...