3.4.2011

Kaverikirmailua


Meillä oli reipas viikonloppu maailman ankeimmasta kelistä huolimatta. Mikä siinä taas on, viikolla paistoi aurinko ja oli ihania kevätpäiviä mutta koko viikonlopun sataa vettä ja on harmaata? Käytiin lauantaina grillaamassa Piian ja Juhon lainamökillä ja Polkka sai juosta samalla Mörkön kanssa. Kaksikko ei ollut tavannut toisiaan tosi pitkään aikaan, mutta yhteinen sävel löytyi ihan heti. Tosin siitä sävelestä taisi olla vähän erilaisia näkemyksiä, Mörkö halusi kiivetä selkään ja Polkka juosta ympyrää...

Nyt nainen paikallasi, minulla on asiaa!

Polkka oli sitten viime näkemän oppinut komentamaan selkään kiipeävää kosiomiestä. Tähän mennessä se on vaan yrittänyt luikerrella karkuun innokkaiden poikien pihtiotetta. Mörkön sinnikkyyttä ei pieni murina lannistanut, vaan kosiomies kampesi selkään kahta innokkaammin.

Mörköllä on pahat mielessä.



Buldoggi tykittää.

Riviin järjestäydy!

Nuoripari.

Koirapilatesta Polkan ja Daran malliin. Kuva: Suvi Aalto.

Sunnuntaina käytiin lenkkeilemässä Suvin ja Teemun osaston kanssa. Tarkoitus oli mennä jäälle, mutta aikeeksi jäi. Jäällä oli vettä ja uhkaavan näköisiä tummia läikkiä. Se siitä jäällä kävelystä sitten tältä talvelta. Joku hullu pilkkijä näytti uhmaavan kohtaloa ja pilkki noin metrin päässä isosta sulasta kohdasta! Aika hullu pitää kyllä olla.

Vaihtoehtoisen reitin varrelta löytyi ystävällinen hevonen, joka kurkotteli aitauksestaan kiinnostuneena kohti koiria. Polkkakin uskaltautui haistelemaan heppaa ihan lähietäisyydeltä. Puolitoista tuntia meni yhdessä hujauksessa. On meillä muuten säänkestäviä rhodeja, toiset eivät kuulemma suostu lähtemään sateessa ollenkaan ulos...

Tekstiilikaksoset.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Leo mietti viikon Polkan hienoa autoon hyppyä ja tänään se tapahtui, Leo pomppasi suoraan auton takaluukkuun, ei tarvinnut enään kammeta 40 kg rhodea autoon! Kiitos siitä, kevät terveisin Leo ja Cecilia!

Riik kirjoitti...

Hyvä Leo! Tuo on muuten jännää, miten koirat tuntuu välillä oppivan asioita ihan vaan seuraamalla toisten toimintaa :)

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos upeasta blogista! Teidän menoa on kiva seurata ja samalla nostattaa omaa rhodekuumetta. :)

Riik kirjoitti...

Ole hyvä vain! Onhan rhodet aivan mahtavia tyyppejä, vaikka aina töistä kotiin palatessa ei siltä tunnukaan :D