Helppoa, kun sen osaa!

Omaa vuoroa odottamassa.

Sain tällä viikolla tarjouksen, johon en voinut olla tarttumatta. Mentiin Suvin kanssa treenaamaan koirat ja Suvi treenasi myös Polkan. Meiksin mahalla kun ei enää kauheasti juosta. Tai siis ollenkaan. Koira kyllä kaipaisi tekemistä, kun on tottunut saamaan lenkkeilyn lisäksi aktiviteettia myös treenin muodossa.

Polkka oli suorastaan liekeissä päästessään tekemään hommia. Sitä ei ole koskaan kukaan vieras ohjannut, mutta eipä koira miettinyt hetkeäkään, tehdäkö töitä vieraan ohjaajan kanssa. Aika jännä juttu, että minä olen sen kouluttanut, mutta se toimii mainiosti myös muiden kanssa. Tässä yhteydessä on pakko myöntää, että Polkka toimi Suvin kanssa huomattavasti paremmin kuin minun ohjauksessani. Kokeneena ohjaajana Suvi ei joudu miettimään ohjaamista ja sehän Polkalle sopii. Koiralla menee heti hermot, kun alan säätämään ohjauskuvioiden kanssa...

Radat olivat nopeat ja tarkat. Yksi rima putosi alas, mutta se taisi olla puhdas vahinko. Treenivideo löytyy tästä. Olen katsonut sen moneen kertaan ja miettinyt, että jospa joku kaunis päivä yltäisi tuollaiseen suoritukseen videolla nähtävän koiran kanssa. Siinäpä tavoitetta kerrakseen!

Sitten vähän leikkiä.

Treenin jälkeen käytiin koiralauman kanssa lenkillä. Polkka jatkoi vireää menoa ja leikitti Daraa parhaansa mukaan. Huomasin vasta kotona, että kameran asetukset olivat olleet persiillään ja kuvat olivat ihan epätarkkoja. Oikeasti eilen paistoi jopa vähän aurinko, tosin ei tietenkään enää lenkkeilyaikaan...

Hauska päivä ja ihanan väsy koira.